Kirkkonummen Vasemmisto

Kirkkonummen kunta on säästöjä etsiessään lopettamassa Veikkolan kirjastoa ja Masalan kirjastosta on tarkoitus tehdä ns. omatoimikirjasto. Kuitenkaan kirjastoauto ja omatoimikirjasto eivät voi korvata kirjastoa, jossa on palveluita.

Kirjastot ovat paljon muutakin kuin kirjojen lainaamista. Ne toimivat kokouspaikkoina, niissä pidetään pienimuotoisia musiikkitilaisuuksia, kirjailijatapaamisia, digineuvontaa jne. Kirjastot ovat muodostuneet meille toiseksi olohuoneeksi, joihin voi mennä oppimaan ja rentoutumaan.

Kirkkonummelaiset ovat kunnan tekemissä kyselyissä olleet tyytyväisiä kirjastojen palveluihin. Kirjastot ovat paikkoja joissa viihdytään, jossa sisällöllä on merkitystä.

Tuomo Tiitinen
Sivistys- ja vapaa-aika lautakunnan jäsen (Vas)

Kirkkonummen taloustilanne on ollut huolestuttava jo pitkään, koska verotulot eivät enää kata juoksevia kuluja. Olemme joutuneet tekemään massiivisia investointeja esimerkiksi edelleen kesken olevaan hyvinvointikeskukseen. Koronapandemia ja siitä johtuvat lisävaikutukset talouteen eivät siis olisi voineet sattua huonompaan aikaan kuntamme koululaisten kannalta. Joudumme samaan aikaan kriisinhallinnan kanssa punnitsemaan massiivisia rakennusurakoita, joita on edessä lähes jokaisessa koulukeskuksessamme. Kiireellisimmät urakat ovat Nissnikun, Gesterbyn ja Kirkkoharjun kouluissa, joissa on opiskeltu parakeissa jo jonkin aikaa. Opettajat ja oppilaat ansaitsevat ja tarvitsevat terveitä tiloja, joissa työskennellä. Kunnalla on velvollisuus ne järjestää.

Se velka, jonka joudumme näitä hankkeita varten ottamaan on investointi tulevaisuuteen, investointi lapsiimme. Me voimme valita jätämmekö heille velkaa rahana vai velkaa sairaana ja vajavaisena rakennuskantana. Kun projektit toteutetaan elinkaarihankkeina, niiden suurimmat kustannusvaikutukset toteutuvat vasta kymmenien vuosien päästä. Lapsien määrän ennustetaan vähenevän Kirkkonummella tulevina vuosina, eivätkä homekoulut paranna tätä näkymää. Etätyömahdollisuuksien lisääntyessä perheillä on enemmän varaa valita mihin he asettuvat asumaan. Siinä kisassa emme voita, jos voimme tarjota vain sisäilmaongelmaisia tai ahtaita ja pedagogisesti toimimattomia tiloja. 

Samaan aikaan, kun kuntapäättäjät pohtivat raha-asioita, pohtivat siis opettajat ja oppilaat pedagogisia suunnitelmia uusia kouluja varten. Meillä on suunnitteilla upeita nykyaikaisia kaksikielisiä kampuksia, sekä peruskouluille että lukioille. Opettajat ovat tehneet massiivisen ja hienon ponnistuksen etäopetuksen ja -opiskelun ohessa. Nämä koulukentän asiantuntijat ansaitsevat tulla kuulluksi. 

Kaikki kyllä ymmärtävät, että tässä tilanteessa ihan jokaista toivetta ei voida toteuttaa. Kirkkonummen talous ei kuten sanottu ole vakaalla pohjalla ja se asettaa rakentamiselle rajoituksia. Kuitenkin velkaa näihin rakennushankkeisiin on otettava ja se velka pitää ajatella investointina ja samalla taloutta elvyttävänä toimena. 

Me Kirkkonummen Vasemmistossa emme hyväksy kouluhankkeiden jaksottamista tai laajamittaista karsimista. Ei voi olla niin, että se työ, mitä on yhteistyönä monen koulun välillä tehty, sivuutetaan tai hyödynnetään vain murto-osin. Modernit ja terveet tilat ovat myös valtti, kun taistelemme muuttoliikenteestä muiden Kuuma-kuntien kanssa. Terve koulu on jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeus. 

Kati Kaihlaranta & Katja Ylisiurua

Kirkkonummen Vasemmisto

Uudenmaan Vasemmistoliitto: Suomen metsätaloudessa lisättävä metsän jatkuvaa kasvatusta

Uudenmaan Vasemmistoliitto on Kirkkonummen Vasemmiston eduskuntaehdokkaan Teija Virtamo-Tiiskan aloitteesta ottanut kantaa metsän jatkuvan kasvatuksen puolesta.

Metsän jatkuva kasvatus on paitsi ympäristöystävällisempää, jopa taloudellisesti kannattavampaa kuin avohakkuuseen ja viljelyyn perustuva jaksollinen kasvatus. Metsänomistaja saa tuottoa avohakkuuta useammin, koska yläharvennukset suoritetaan 15–25 vuoden välein eikä metsän päätuloa tarvitse odottaa 80 vuotta. Kalliita investointeja maan muokkaukseen, taimiin, istutuksiin ja taimikon hoitoon ei tarvita. Tuottoisimpia kuitu- ja tukkipuumittaa lähestyviä puita ei alaharvennuksen tavoin poisteta, vaan niille lisätään yläharvennuksin tilaa vankistua ja kasvaa. Näin saadaan laadukkaampaa ja arvokkaampaa tukkipuuta.

Työllisyys paranee ja vientitulot lisääntyvät, kun puun jalostusarvo kasvaa siirryttäessä sellumassan tuotannosta korkealaatuisen sahapuun ja siitä valmistettujen tuotteiden tuotantoon. Metsänomistajien kantorahatulojen kasvaessa maaseutu pysyy elinvoimaisempana ja asutumpana. Metsien taloudellista tuottoa voi myös lisätä nopeasti hyödyntämällä niitä hyvinvointipalveluissa, matkailussa ja liikunnassa.

Luonnon ja ilmaston kannalta jatkuvassa kasvatuksessa on monia etuja avohakkuisiin perustuvaan metsätalouteen verrattuna. Metsä pysyy erirakenteisena muistuttaen luonnonmukaisen metsän rakennetta ja sen virkistys- ja maisema-arvot säilyvät. Mikä tärkeintä, jatkuvassa kasvatuksessa metsän ekosysteemi ei tuhoudu, jolloin eliölajien elinympäristöt sekä luonnon monimuotoisuus säilyvät paremmin. 

Sen sijaan avohakkuut tuhoavat hakkuualueen metsäekosysteemin lähes täysin. Tällä hetkellä metsäluontotyypeistä uhanalaisia on 76 % ja metsälajeista lähes tuhat. Metsätalous on suurin yksittäinen syy sekä metsäluontotyyppien että metsälajien uhanalaisuuteen, koska se on pirstonut metsät pienemmiksi sekä muuttanut niiden ikärakenteita, puulajisuhteita ja lahopuun määrää.

Jatkuvan kasvatuksen metsät ovat monimuotoisuutensa takia vähemmän alttiita ympäristötuhoille ja sopeutumiskykyisempiä ilmaston muutoksissa. Peitteinen metsätalous edellyttää vähäisempää maanmuokkausta ja turvaa siten metsien maaperän hiilivarastoja sekä vähentää ympäröivien vesialueiden pilaantumista erityisesti turvemailla. Laskelmien mukaan myös hiilitase ja hiilivarastot ovat jatkuvapeitteisessä metsätaloudessa suuremmat.

Vuoden 2014 uudessa metsälaissa erirakenteisen metsän hakkuut tulivat sallituiksi. Jatkuva kasvatus ei kuitenkaan ole merkittävästi lisääntynyt, vaikka niin metsänomistajat kuin yleensäkin suomalaiset suhtautuvat siihen valtaosin myönteisesti. Viimeistään kun valtion metsiä koskeva Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite tulee eduskuntakäsittelyyn, eduskunta joutuu ottamaan kantaa jatkuvan metsänkasvatuksen menetelmään. Samalla voitaisiin ulottaa avohakkuukielto koskemaan myös yksityisomistuksessa olevia metsiä. Vähintäänkin metsän jatkuvaa kasvatusta voitaisiin lailla edistää metsälain muutoksen yhteydessä. Metsän jatkuvan kasvatuksen menetelmän koulutusta ja neuvontaa tulee tehostaa ja parantaa metsäalan oppilaitoksissa sekä neuvontajärjestöjen kuten Suomen Metsäkeskuksen toimesta.

Kirkkonummen Vasemmisto ry

Puheenjohtaja

Kari Hujanen

Varhaiskasvatusoikeus jokaiselle lapselle

Kirkkonummen Vasemmiston keskeisiä tavoitteita tulevalla valtuustokaudella on subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen Kirkkonummelle.

Varhaiskasvatuslaki muuttui Suomessa 1.8.2016. Sen jälkeen kunnat ovat voineet päättää rajaavatko päivähoito-oikeutta 20 tuntiin vai eivät. Kirkkonummen kunnanhallitus päätti 21.3.2016 äänestyksen jälkeen rajata toisen vanhemman kotona ollessa hoito-oikeuden 20 tuntiin viikossa. Kunnanhallituksen kokoomuslaisen puheenjohtajan Raija Vahasalon ääni ratkaisi, äänten mentyä tasan. Päivähoito-oikeuden rajaamista kannatti myös mm.  vihreiden edustaja. Äänestystuloksen voi jokainen kuntalainen käydä katsomassa kokouspöytäkirjasta Kirkkonummen kunnan kotisivuilta. Haluan tuoda tämän esille sen vuoksi, että nyt molemmat puolueet korostavat vaalipuheissaan päinvastaista kantaa.  Kannattaisi myös laskea, mitä tällä manööverillä oikeasti on säästetty, jos sitä sillä on perusteltu.  Kyse on kuitenkin pienestä asiakasmäärästä. Olisi myös hyvä kuunnella tarkasti varhaiskasvatuksen ammattilaisten näkemyksiä.  

Varhaiskasvatukseen panostaminen on sekä kansantaloudellinen investointi että panostus ihmisten hyvinvointiin. Varhaiskasvatus tasoittaa perhetaustoista aiheutuvia eroja ja parantaa oppimistuloksia. Päiväkodissa lapset oppivat sosiaalisia taitoja, itseilmaisua ja muiden kanssa yhdessä toimimista. Päivähoito-oikeuden rajaaminen eriarvoistaa lapsia, vaikeuttaa arjen pyörittämistä ja keikkatöiden tekemistä vanhemmille.

Päivähoito-oikeuden rajaaminen asettaa työttömien vanhempien ja erityisesti tuen tarpeen perheet eriarvoiseen asemaa. Kunnan byrokratia kasvaa myös vanhempien työtilanteen valvomisen ja seuraamisen myötä.

Lapsivaltuutettu on lausunut, että varhaiskasvatuksen heikennykset heikentävät lasten asemaan ja rikkovat jonkin aikaa sitten säädetyn varhaiskasvatuslain tavoitteita. Lastensuojelujärjestöt toteavat yksiselitteisesti lausunnoissaan, että heikennykset varhaiskasvatukseen eriarvoistavat lapsia ja leimaavat heikommassa asemassa olevia perheitä. Suomen Psykologiliitto varoittaa, että varhaiskasvatukseen kohdistuvat säästöt maksetaan lastenpsykiatrian ja lastensuojelun lisääntyvinä kuluina.

Kirkkonummelle 24.3.2017

Kirkkonummen Vasemmisto

Kari Hujanen

Kuntavaaliehdokas

 

VASEMMISTO VAATII TERVEYSKESKUSMAKSUSTA LUOPUMISTA !

Vasemmiston valtuustoryhmä esittää että seuraavissa budjettineuvotteluissa Kirkkonummella otetaan tavoitteeksi terveyskeskusmaksusta luopuminen. Vasemmistoliiton tärkeimpiä poliittisia tavoitteita on terveyserojen kaventaminen.  Se oli alun perin myös SOTE- uudistuksen tavoite.

Terveyskeskusmaksujen poistaminen on yksi merkittävä keino vähentää ihmisten välisiä terveyseroja. Terveyskeskusmaksut ovat kaikkein raskaimmat pienituloisille ja köyhimmille kansalaisille. Ne ovat todellinen este vähävaraisille ihmisille terveyspalveluiden piiriin hakeutumiselle. On tärkeää että hoitoon hakeutuminen ei ole kiinni henkilön tulotasosta. Me Vasemmistossa uskomme että terveydenhoitoon ei hakeuduta aiheetta. Hoitoon hakeutumisen lykkääminen aiheuttaa sekä yksilölle että yhteiskunnalle ongelmia.

Terveyskeskusmaksu ei ole merkittävä tulonlähde kunnille. Vain muutama prosentti kustannuksista katetaan maksuilla. Pienituloisten ja pitkäaikaissairaiden palvelumaksujen poistaminen on myös KELA:n tutkimusraportin mukaan rahoitusjärjestelmän tehokkaimpia keinoja vähentää eriarvoisuutta.

Kirkkonummella 23.3.2017

Kunnanvaltuutettu

Irja Bergholm