Kirkkonummen Vasemmisto pitää kunnanjohtajan esittämää talousarviota ja -suunnitelmaa hyvänä erityisesti kouluinvestointien ja nepsy-osaamisen kehittämisen osalta sekä päivitetyn kuntastrategian aihion hengessä. Kirkkonummen kunnan tulee aloittaa muutos kohti uutta rooliaan ilman sotepalveluja jo nyt ja siinä roolissa keskeisessä asemassa ovat ennaltaehkäisevät palvelut.
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen monialaiseksi palvelukokonaisuudeksi on ensiarvoisen tärkeää ja se on kaunis tavoite kirjattavaksi talousarvioon. Todellisuudessa resurssit eivät riitä näihin ongelmiin puuttumiseen. Vuoden 2020 kouluterveyskyselyn mukaan alkoholia, kannabista ja muita huumeita on käyttänyt edellisen kuukauden aikana kaksinkertainen määrä lukiolaisia, kuin suomen kaikista lukiolaisista keskimäärin. Kirkkonummelaiset lukiolaistytöt käyttävät kannabista kolme kertaa enemmän kuin muiden alueiden tai koko suomen nuoret. Kirkkonummelaisten nuorten viikoittainen rahapelaaminen (joka sekin on riippuvuus) on korkeammalla tasolla, kuin Suomen tai Länsi-Uusimaan nuorten keskiarvo. Mielenterveysongelmat maksavat vuodessa suomalaisille 11 miljardia.
Nyt käsillä olevassa talousarviossa on perusturvassa 3,1 henkilötyövuotta vähemmän kuin lautakunnan ehdotuksessa, lastensuojelu on kriisissä, kun kaikkia ei ehditä auttaa niukalla henkilöstöllä ja meiltä puuttuu myös kolme koulupsykologia. HUS:ista tulee eioota apua kaipaaville kuntalaisille. Tämä kaikki on osa mielenterveysongelmien, syrjäytymisen ja pähdeongelmien vyyhtiä. Perusturvajohtajan mukaan on selvää, että työntekijäresurssia lisäämällä ostopalvelun kustannuksia voitaisiin vähentää. Itse tuotettu palvelu on edullisempi. Näillä rahoilla voisimme auttaa kuntamme lapsia ja nuoria. Onko kuntamme todella lapsiystävällinen, kun emme lisää henkilöstöä?
Jalkautuvan nuorisotyön lisääminen yksistään ei auta jo ongelmissa olevia nuoria kääntämään elämänsä suuntaa. Voisimmeko talousarviolla ottaa kantaa kuntamme päihde- ja mielenterveysongelmien vähentämiseksi? Pelkkä painopistealue ’’Toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen ja mittaaminen’’ ei pakota kuntaa kehittämään toimintaansa, vaan pelkkää arviointimenetelmää.
Kunnan talousarviossa jää puuttumaan se, miten saamme hankittua ja pidettyä tyytyväistä henkilökuntaa Kirkkonummella töissä. Rekrytointiongelmat ovat etenkin sosiaali- ja terveysalalla todellinen haaste. Henkilökunta on venynyt korona-aikana äärimmilleen ja jos sama meno jatkuu ensi vuonna, palvelumme tulevat olemaan kriisissä. Palaan siihen, että mielenterveysongelmat maksavat vuodessa suomalaisille 11 miljardia ja näihin lukeutuu myös työuupumuksesta johtuva masennus.
Kunta on jättänyt kolmannen sektorin, joka kuitenkin tuottaa valtavan määrän terveyttä ja hyvinvointia, nuolemaan näppejään, kun avustuksia on leikattu 11,4 %. Avustuksien määrää on nostettava 50 000 eurolla, sillä kolmannen sektorin toiminta on virkoamassa koronapandemian jäljiltä. Lisäksi musiikkiopiston, kansalaisopiston, kuvataidekoulun, nuorisopalveluiden sekä liikuntapalveluiden maksuja on laskettava 5-10 % edellisen talousarvion 15 % korotuksen jälkeen. Kuntalaiset ovat reklamoineet asiakasmaksujen korotuksesta. Hintajousto kattanee osan aiheutuvista tulonmenetyksistä.
Viimeiseksi on nostettava esiin perusturvan tilastointiongelma eli se, että Pegasos-ohjelman tilastointiosa ei ole Kirkkonummella käytössä. Jollei meillä ole tilastotietoa asiakkaista, on vaikeaa perustaa päätöksiä ajantasaiseen tietoon.
Katja Ylisiurua
Kirkkonummen Vasemmiston kunnanvaltuutettu
