Kirkkonummen Vasemmisto

Kirkkonummen kunnanvaltuusto 29.11.2014
Asia: Vuoden 2015 talousarvio

Kirkkonummen Vasemmiston
ryhmäpuheenvuoro

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut

Kunnan tulojen ja menojen tasapaino on talousarvion laadinnassa keskeisessä roolissa. Budjetin pitävyyden kannalta talousarvio on laadittava täydellisyysperiaatteen mukaan. Nyt käsittelyssä oleva ensi vuoden talousarvio on alijäämäinen noin 1,5 milj. euroa. Lisäksi kunnan investointipaineet talousarvion suunnitelmakauden aikana ovat haasteellisia.

Toimintakatteen kasvu ensi vuodelle on talousarviovuoteen 2014 nähden 3,1 %. Kasvu voidaan nähdä maltillisena. Toisaalta vuoden 2013 tilipäätökseen nähden ensi vuoden toimintakate kasvaa vaivaiset 2,0 %. Tähän vaikuttaa tälle vuodelle kohdistuneet henkilöstövähennykset, lomautukset ja rakenteelliset muutokset. Voidaan esittää arvailua onko 3,1 % kasvu riittävä laadukkaiden palveluiden järjestämiseksi.

Jos tilannetta tarkastellaan toimialoittain huomataan todellisuus. Perusturvan kasvu vuoteen 2013 nähden on ainoastaan 0,02 % ( 16 000 euroa ), sivistystoimen 1,4 % ( 1,1milj. euroa ), yhdyskuntatekniikan 19,4 % ( 2,0 milj. euroa ). Yleishallinto säilyy vuoden 2013 tasolla.

Erityisesti perusturvan toimialalla tilanne on huolestuttava. Erikoissairaanhoidon budjetista on leikattu HUS:n esityksen vastaisesti 900 00 euroa. Perusturvan oman toiminnan arvion mukaan kriittiset kohdat talousarvion pitävyydessä ovat lastensuojelun ostopalvelut, mielenterveyskuntoutujien palvelut, vammaispalvelut sekä toimeentulotukeen varattujen määrärahojen riittävyys. Näistä palveluista puuttuu ensi vuoden talousarviosta noin 1 miljoonaa euroa.

Perusturvalautakunnan lokakuun 2014 toteutumatilanteen mukaan erikoissairaanhoidon menojen kasvuvauhti on kiihtynyt ollen keskimäärin 6,2 % edellisvuoteen verrattuna.
Mikäli kasvuvauhti jatkuu erikoissairaanhoidon ylitys nousee tämän vuoden osalta
3,8 milj. euroon. Nyt talousarvioon HUS:n esityksen vastaisesti toteutettu 900 000 euron leikkaus on kaikkea muuta kuin oikeaa kuntatalouden hoitoa.

Kuntalain mukaan valtuuston on laadittava talousarvio- ja suunnitelma siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Nyt käsittelyssä oleva talousarvio on perusturvan osalta kuntalain vastainen. Kyseessä on selkeä alibudjetointi joka toistuu Kirkkonummella vuodesta toiseen.

Lakiuudistus työmarkkinatuesta tuli voimaan 1.1.2006. Laki rankaisee kuntia, jotka eivät ole aktivoineet niitä työmarkkinatuen saajia, joille on kertynyt tukea vähintään 500 päivää. Kunnat joutuvat maksamaan puolet työttömyyskustannuksista. Toisaalta jos kunta aktivoi työttömät, valtio ei peri kunnilta ”sakkoa”. Ensi vuoden alussa kuntien rahoitusvastuu laajenee nykyisestä jo 300 päivää työttömänä olleisiin. Vastaavasti kunnan rahoitusvastuu kasvaa 70 % yli 1000 päivää työttömänä olleiden osalta.

Kirkkonummen Vasemmisto jätti asiasta valtuustoaloitteen jo vuonna 2009 vaatien kuntaa ryhtymään toimenpiteisiin työttömien aktivoimiseksi. Silloin Kirkkonummen kunta oli kolmelta edelliseltä vuodelta maksanut valtiolle ”sakkomaksuja” 1,9 milj. euroa. Valitettavasti aloite ei johtanut riittäviin toimenpiteisiin. On hyvä, että nyt myös muut poliittiset ryhmät ovat heränneet ja budjetissa on huomioitu osittain velvoitteet työttömien aktivoimiseksi. Valitettavasti budjettia ei kuitenkaan ole mitoitettu täydellisyysperiaatteella. Talousarviosta uupuu noin 550 000 euroa, jotta vältyttäisiin kokonaisuudessaan 1,8 milj. euron sakkovaikutus Kirkkonummella.

Kunnanjohtajan talousarvioesityksessä kaavailtu kotihoidon kuntalisä esitettiin poistettavaksi. Ryhmien välisissä neuvotteluissa päätettiin kuitenkin jatkaa lisän maksamista osittain leikattuna. Kirkkonummen Vasemmisto mielestä perheiden valinnan mahdollisuutta lasten hoidon järjestämisessä on tuettava. Toisaalta kuntatalouteen kohdistuvien nykyisten ja uusien velvoitteiden rahoittaminen edellyttää kriittistä tarkastelua lakisääteisten ja suosituksien ulkopuolella olevien palveluiden rahoittamiseen.

Käsittelyssä oleva talousarvioehdotus on perusturvan osalta kuntalain vastainen koska siihen varatut toimintamenot eivät ole riittävät. Perusturvaan on kohdennettava lisärahoitusta täydellisyysperiaatteen mukaisesti. Kirkkonummen Vasemmiston ryhmä ei tämän johdosta kannata talousarvioesityksen hyväksymistä.

Kari Hujanen

https://kirkkonummi.vas.fi/2014/12/01/1469/

Kirkkonummen kunnanvaltuusto

Asia: Vuoden 2014 talousarvio

 

Jälleen kerran kunnan talousarvion hyväksyminen vierähti loppuvuoteen. Vuosien varrella on useaan otteeseen käyty keskustelua talousarvion käsittelyn aikataulutuksesta. Prosessia vaikeutti kunnan huono taloudellinen tilanne, joka johti henkilöstöön kohdistuvien yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseen. Yt- neuvottelujen tavoiteaikataulusta johtuen joutui valtuusto vahvistamaan talousarvion tulopuolen tietämättä menopuoleen kohdistuvista leikkauksista.

 

Valtuuston 11.11.2013 vahvistama tuloveroprosentti oli ikävä viesti Kirkkonummen kunnan työtekijöille. Työntekijäjärjestöjen ja Kirkkonummen Vasemmiston ehdotuksesta huolimatta valtuusto ei katsonut aiheelliseksi korottaa tuloveroprosenttia riittävästi, jotta irtisanomisilta ja lomauttamisilta olisi vältytty.

 

Kuntalain 65 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarvio- ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.

 

Käsittelyssä oleva talousarvio esitys vuodelle 2014 on selkeästi kuntalain tavoitteiden vastainen. Toimintakate ensivuodelle on laadittu sellaisten oletusarvojen varaan jotka eivät tule toteutumaan. Sivulla 148 viimeisessä kappaleessa tuodaan esille elokuun ennuste tilanne, joka osoittaa että vuoden 2013 tulos on jäämässä noin 16,5 milj. euroa alijäämäiseksi. Jos meno- ja tulopohjaa ei saada hallintaan on taseen ylijäämä syöty kokonaan jo vuoden 2014 lopussa.

 

Ensivuoden talousarviossa toimintakate osoittaa noin 188 milj. euroa. Tämän vuoden osalta on valtuusto kuitenkin hyväksynyt talousarviolisäyksiä noin 7,35 milj. euron osalta. Lisäksi perusturvalautakunnalta on tulossa 1,3 milj. euron ja palvelutuotannonjohtokunnalta 940 000 euron määräraha esitys valtuustolle. Toteutuessaan tämän vuoden toimintakate tulee nousemaan noin 194,6 milj. euroon, joka ylittää ensivuoden talousarvion toimintakatteen noin 6,61 milj. eurolla. Lisäksi tilikauden tulos on jo lähtökohdiltaan noin 2,6 milj. euroa alijäämäinen.

 

Talousarviokirjan sivulla 2 on Kirkkonummen kunnan kuntastrategian neljä keskeistä näkökulmaa ja päämäärää. Näkökulma sitoutunut ja osaava henkilöstö. Päämääränä on tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut hyvinvoiva henkilöstö ja palveluiden tuotantotarpeisiin ja –tapoihin vastaaminen sekä kuntaorganisaation ja työyhteisön toimivuus.

 

Jää nähtäväksi ovatko kunnan työntekijät valmiita edistämään näiden keskeisten päämäärien toteutumista. Kunnan johto ja osa poliittisista ryhmistä ovat kuitenkin selkeästi viestittäneet toisenlaisen tahtotilan puolesta. Ryhtymällä irtisanomisiin ja lomauttamisiin osoittaa kuntapäättäjiltä lyhytnäköistä henkilöstöpolitiikkaa.  

 

Kuntatalouteen liittyvien palveluiden rahoittamisessa tulee toteuttaa kollektiivista vastuuta. Kaikkien kuntalaisten on osallistuttava vastuun kantamiseen. Esitetyt irtisanomiset ja lomautukset kohdistuvat osaan kuntalaisia.   

 

Talousarvio on laadittava siten että kunnan palvelut voidaan tosiasiallisesti hoitaa. Nyt käsittelyssä oleva talousarvio on laadittu siten että näköpiirissä ei ole edellytyksiä kunnan tehtävien hoitamiseen.

 

Kirkkonummen Vasemmisto katsoo että esitetty talousarvio on kuntalain 65 §:n tahtotilan vastainen. Toimintakate on selkeästi alibudjetoitu, joka johtaa palveluiden karsimiseen. Koska esitetty talousarvio vuodelle 2014 on kuntalain hengen vastainen tulen jättämään kirjallisen eriävän mielipiteen.

Kari Hujanen

 

Uudenmaan Vasemmistoliiton piirikokous 16.11.2013 / Porvoo

Kannanotto

 

Uudenmaan Vasemmistoliitto: Suomessa on verovaje – ei kestävyysvaje

 

Uudenmaan Vasemmistoliitto katsoo, että kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkaminen eivät saa johtaa hyvinvointipalvelujen, sosiaali- ja terveydenhuollon tai koulutuksen heikentämiseen. Kuntakentän tehtävien vähentäminen ei myöskään saa tarkoittaa palveluiden ulkoistamista ja yksityistämistä tai palvelunkäyttäjien maksutaakan kasvattamista.

 

Hallitus on rakennepoliittisessa ohjelmassaan linjannut, että kuntataloutta tasapainotetaan yhteensä kahdella miljardilla eurolla: puoleksi vähentämällä niiden tehtäviä, puoleksi kuntien omilla toimilla muun muassa veronkorotuksilla ja tuottavuutta parantamalla. Hallituksen on lähiviikkoina tarkoitus päättää, mitä osia kuntien tehtävistä puretaan.

 

Suomen kuntakentän noin 40 miljardin euron menoista yli puolet koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista, noin neljännes opetuksesta ja loput muista menoista. Todennäköistä on, että kuntien tehtäviä vähennetään samassa suhteessa kuin niillä on menoja. Silloin vaarana on, että tehtävien vähentäminen kohdistuu nimenomaan hyvinvointivaltion ytimessä oleviin julkisiin, kunnallisiin palveluihin.

 

Kunnan tehtävien vähentämisessä on riskinä sekin, että palveluita ryhdytään yhä enemmän tuottamaan muuten kuin kunnan omana työnä. Tämän ulkoistamisen ja yksityistämisen ohella seurauksena voi olla, että kuntalaiset joutuvat jatkossa itse maksamaan enemmän palveluiden käytöstä.

 

Kuntapalveluissa on varmasti tehostamisen varaa, erityisesti lisäämällä niiden tuotannossa uusimman tietotekniikan käyttöä. Silti tuottavuuden nostaminen ei saa olla toinen nimi leikkauksille.

 

Veronkorotukset ovat hyvä tapa vahvistaa kuntien veropohjaa. Nimenomaan verotuksessa tarvitaan rakennemuutosta. Tämä voisi tapahtua ulottamalla kunnallinen verotus myös pääomatuloihin. Samalla pääomaverotusta pitäisi kiristää ja varallisuusvero palauttaa. Juuri viimeisen lähes kahden vuosikymmenen aikana tehdyt veronalennukset ovat luoneet julkiseen talouteen kestävyysvajetta. Myös koko kestävyysvajeen käsite on pystyttävä haastamaan.

 

Uudenmaan Vasemmistoliitto antaa tukensa puolueen ministereille heidän puolustaessaan kuntalaisille välttämättömiä palveluita uusilta leikkauksilta. Kysymys jatkamisesta hallituspuolueena pitää ratkaista puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteisessä kokouksessa sen pohjalta, miten puolue onnistuu tavoitteidensa saavuttamisessa.

 

https://kirkkonummi.vas.fi/2013/11/18/1378/

 

 

 

 

Puheenjohtajat

Antero Eerola, Vantaa

1.varapuheenjohtaja

 Armi Lindell, Loviisa

 2. varapuheenjohtaja

 Pirkka Ruishalme, Järvenpää

 

Piirihallituksen jäsenet (8 naista, 7 miestä)

Silja Rantanen-Niiranen, Inkoo

Henrik Fagerström, Lohja

Eeva Heikkilä  Tuusula

Markus Kanta-Oksa Vihti
Johanna Sarlin, Lohja
Keijo Pouttu Kerava
Maarit Fredlund, Vanda
Kristiina Kalleinen Loviisa
Henri Turkia, Hyvinkää
Risto Aulis Iisalo, Karkkila

Maarit Fred, Espoo

Leena Tuomisto, Nurmijärvi

Kari Hujanen, Kirkkonummi

Antti Saarinen, Espoo

Irja Pursiainen, Vantaa

 

Piirihallituksen varajäsenet (2 naista, 3 miestä)
Toivo Piippo, Hyvinkää
Katja Etolin, Karkkila

Ari Alapartanen, Järvenpää

Hannu Toikkanen, Nurmijärvi

Tuija Kinnunen, Espoo

Uudenmaan Vasemmisto panostaa vahvaan poliittiseen vaikuttamiseen

Uudenmaan Vasemmisto piti lauantaina syyskokoustaan Porvoon juhlavassa valtuustosalissa 74 hengen voimin. Kokouksessa annettiin tuki puolueen valmisteilla olevalle Eurooppa-poliittiselle –ohjelmalle. Kokousedustajat painottivat EU –vaalien merkitystä ja yhdistysväki toi tukensa jo ehdokkaiksi lupautuneille tovereille.
Paikalle Porvooseen olivat  päässeet ehdokkaista Pia Lohikoski Keravalta, Antero Eerola Vantaalta, Kari Uotila Espoosta sekä Heikki Patomäki Helsingistä.

Keskustelua käytiin niin Eurooppa –politiikasta kuin kotimaisista tulevaisuuden ratkaisuista.
Jatkaako Vasemmistoliitto maan hallituksessa – sen päättää puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä, sanotaan Uudenmaan Vasemmiston kannanotossa. Viesti viikonpäästä koontuvalle valtuustolle on selvä: hallitus on tekemässä isoja rakenteellisia päätöksiä kuntien arkeen eikä kaikkein heikompiosaisten elämää voi enää kurjistaa julkisia palveluita leikkaamalla.

Myös huoli kansalaisten terveydenhuollon toteuttamisesta nousi esiin ja siitä tehtiin kannanotto, jossa painotetaan sitä, että HUS –aluetta ei saa pilkkoa. Metropoli –suunnitelmat huolestuttavat ja pelko kansalaisten eriarvoistumisesta kasvaa.

Uudenmaan Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi valittiin vantaalainen Antero Eerola, 39. Eerola on ammatiltaan toimittaja, joka työskentelee nykyisin Vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen avustajana eduskunnassa. Hän on myös Vantaan kaupunginvaltuutettu sekä Vasemmistoliiton eurovaaliehdokas ensi kevään europarlamenttivaaleissa.

”Uusimaa on Suomen suurin vaalipiiri. Siksi sen painon pitää olla iso myös Vasemmistoliitossa. Teemme Uudellamaalla kaikkemme, jotta Vasemmistoliitto saa takaisin edustajansa Europarlamentissa.
– Poliittista työtä pitää tehdä myös vaalien välillä. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on syy, jonka takia ihmiset kiinnittyvät Vasemmistoliittoon. Siksi myös piirijärjestön on avattava suoria mahdollisuuksia poliittiseen osallistumiseen”, sanoo vuodenvaihteessa ohjaksiin tarttuva puheenjohtaja Eerola

Varapuheenjohtajina toimivat 2014  Armi Lindell Loviisasta ja Pirkka Ruishalme Järvenpäästä.

Piirihallitukseen valittiin 15 jäsentä ja viisi (5) varajäsentä eri puolilta Uuttamaata.

Kati Tyystjärvi

Uudenmaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja

gsm 040 9015 214