Kirkkonummen Vasemmisto

Lastensuojelussa raha on hyvä renki, mutta huono isäntä

‘’Lastensuojelu. Miten niin kaunis sana voi sisältää niin paljon paskaa?’’
Näin mietti eräs 16-vuotias lastensuojelun pitkäaikainen asiakas. Kun Elina keskusteli tämän nuoren kanssa hänen kokemuksistaan lastensuojelusta, päällimmäiseksi jäi mieleen nuoren kokema epäoikeudenmukaisuuden tunne. Hän koki ettei nuorten ja lasten mielipidettä kysytä, kun sijoituspaikka jälleen kerran muuttuu. Nuoren tarina toi mieleen Huutolaisuuden, joka oli Suomessa ja Ruotsissa 1800-luvun alusta 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka voimassa ollut järjestelmä, jossa kunta luovutti huutokauppaa muistuttavassa tilaisuudessa elatusta vailla olleen lapsen tämän ylläpidosta vähiten rahaa vaatineelle perheelle tai henkilölle. Länsi-Uusimaan kuntien tilanne ei rahallisesti poikkea tästä tilanteesta, valitettavasti.
Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on Suomessa ennätysmäärä, noin 16 500. Kuntien resurssit eivät riitä vastaamaan kasvaneisiin huostaanottojen määriin ja vielä vähemmän ennaltaehkäiseviin palveluihin. Markkina hinnoittelee lastensuojelun ostopalvelut ylihintaan, kun kuntien omaa tuotantoa ei ole ja kuntahan maksaa. Pelkästään Espoossa lasten sijaishuoltoon käytetään vuosittain 45 miljoonaa euroa, joista suurin osa on yksityisiltä toimijoilta ostettavia palveluja. Lastensuojelua kuormittaa myös mielenterveyspalvelujen heikko tilanne. Kun lapset ja nuoret eivät saa hoitoa ajoissa, huostaanotto voi olla tapa selvitä siihen asti, että psykiatrian jonot nytkähtävät liikkeelle. Psykiatrista osastohoitoa järjestetään lapsille ja nuorille nyt historiallisen vähän.
Näin ei saisi olla, eivätkä jo ennestään kovia kokeneet lapset ja nuoret saa olla pelinappuloina sijaishuollossa ja mielenterveyspalveluissa. Uskomme, että jos löytyy tarpeeksi tahtoa, niin Suomessa on rahaa järjestää asiat niin, että toiminta on lapsen edun mukaista. Ainakin olisi syytä pohtia olisiko hyvinvointialueen tarpeen järjestää lastensuojelu omana palveluna, eikä ostaa sitä yksityisiltä palveluntuottajilta.
Tekstin alussa esiintynyt nuori toi keskustelussa esiin myös lastensuojelun työntekijät. Joidenkin nuorten kohdalla sijoituspaikat saattavat muuttua useastikin, jos nuori on pitkään ollut laitoshuollossa. Tuntuu järjettömälle, että lapsi tai nuori joutuu elämänsä aikana useampaan kertaan sopeutumaan uuteen laitokseen ja ympäristöön. Myös perheitä ja lapsia tukevat sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat vaihtuvat tiuhaan tahtiin. Ajamalla alas oman kunnan palvelut ja korvaamalla ne ostopalveluilla on saatu aikaan himmeli, jossa kunnan sosiaalityöntekijät joutuvat kilpailuttamaan ja ostamaan itselleen uusia työkavereita harva se viikko. Kaikki tämä aika on pois varsinaisesta asiakastyöstä.
Nuoren kertoman mukaan osa työntekijöistä on mukavia ja reiluja nuoria kohtaan. On myös työntekjöitä joista ei pidetä. Nuoreen mukaan syy siihen ettei työntekijästä pidetä, on tämän halu käyttää liikaa ja tarpeettomasti valtaa nuoriin. Voisiko olla niin, että alan arvostuksen paraneminen, palkkojen korotus ja moniammatillisen osaamisen kehittäminen voisi tuoda osaltaan apua lastensuojelun ongelmiin ja työntekijöiden motivaatioon toimia lasten parhaaksi. Työmtekijöiden työhyvinvoinnissa on kehitettävää, sillä nykyisellään työ on liian kuormittavaa. Aluevaltuustossa haluamme kehittää palveluja sekä asiakkaan, että työntekijän parhaaksi.
Elina Malmberg ja Katja Ylisiurua
Aluevaaliehdokkaat
Vasemmistoliitto

Kirkkonummen Vasemmiston aluevaaliehdokkaat Prismalla 4.12.

Vasemmistoliitto julkaisi sotevaaliohjelmansa 25.11. Ohjelman tavoitteina on mm. parantaa palveluiden saatavuutta hoitotakuuta lyhentämällä, ajaa tasa-arvoa asiakasmaksuja alentamalla ja hoitotakuuta lyhentämällä sekä panostaa työntekijöihin parantamalla työoloja sekä palkkausta. Toisin sanoen sotevaalien tärkein tavoite on asettaa keskiöön ihminen, oli hän sitten asiakas tai työntekijä.

Kirkkonummen Vasemmisto on erittäin tyytyväinen aluevaaliehdokkaidensa määrään, sillä ehdokasmäärätavoite on jo saavutettu. Kirkkonummelta aluevaaleihin ehdokkaiksi on asetettu lähihoitaja Irja Bergholm, tuotantojohtaja Ralf Björklund, kirjanpitäjä Kati Kaihlaranta, tähtitieteilijä Seppo Linnaluoto, mielenterveys- ja päihdetyöntekijä Elina Malmberg, osastopäällikkö Edla Niemi sekä kunnanvaltuutettu ja valmennus- ja markkinointijohtaja Katja Ylisiurua.    

Kirkkonummen ehdokkaat pitävät erityisen tärkeänä, että perustason sotepalvelut ovat saatavilla läheltä ja että erikoissairaanhoidon hoitotakuu on lyhyt. Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita tulee lisätä ja niiden piiriin pääsemistä helpottaa. Mielenterveys- ja päihdehoidon toteutus pitää voida järjestää tarvittaessa samanaikaisesti ja yhteistyössä, eikä toisiaan poissulkien. Lastensuojelun palvelurakenne ja järjestäminen pitää avata ja korjata niin, että se kohentaa, paitsi perheiden avunsaantimahdollisuuksia, myös työntekijöiden työoloja. Nyt on myös ainutkertainen mahdollisuus kerralla parantaa suuren työntekijäjoukon työoloja, kun terveydenhuollon ja tukipalveluiden työsuhteet siirtyvät kunnilta maakunnille.

Tule tapaamaan ehdokkaitamme Kirkkonummen Prismalle 4.12. klo 9-14.00. Teltalla on tarjolla lämmintä glögiä, pientä makeaa ja hyviä keskusteluhetkiä!

Talousarvio 2022

Kirkkonummen Vasemmisto pitää kunnanjohtajan esittämää talousarviota ja -suunnitelmaa hyvänä erityisesti kouluinvestointien ja nepsy-osaamisen kehittämisen osalta sekä päivitetyn kuntastrategian aihion hengessä. Kirkkonummen kunnan tulee aloittaa muutos kohti uutta rooliaan ilman sotepalveluja jo nyt ja siinä roolissa keskeisessä asemassa ovat ennaltaehkäisevät palvelut.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen monialaiseksi palvelukokonaisuudeksi on ensiarvoisen tärkeää ja se on kaunis tavoite kirjattavaksi talousarvioon. Todellisuudessa resurssit eivät riitä näihin ongelmiin puuttumiseen. Vuoden 2020 kouluterveyskyselyn mukaan alkoholia, kannabista ja muita huumeita on käyttänyt edellisen kuukauden aikana kaksinkertainen määrä lukiolaisia, kuin suomen kaikista lukiolaisista keskimäärin. Kirkkonummelaiset lukiolaistytöt käyttävät kannabista kolme kertaa enemmän kuin muiden alueiden tai koko suomen nuoret. Kirkkonummelaisten nuorten viikoittainen rahapelaaminen (joka sekin on riippuvuus) on korkeammalla tasolla, kuin Suomen tai Länsi-Uusimaan nuorten keskiarvo. Mielenterveysongelmat maksavat vuodessa suomalaisille 11 miljardia.

Nyt käsillä olevassa talousarviossa on perusturvassa 3,1 henkilötyövuotta vähemmän kuin lautakunnan ehdotuksessa, lastensuojelu on kriisissä, kun kaikkia ei ehditä auttaa niukalla henkilöstöllä ja meiltä puuttuu myös kolme koulupsykologia. HUS:ista tulee eioota apua kaipaaville kuntalaisille. Tämä kaikki on osa mielenterveysongelmien, syrjäytymisen ja pähdeongelmien vyyhtiä. Perusturvajohtajan mukaan on selvää, että työntekijäresurssia lisäämällä ostopalvelun kustannuksia voitaisiin vähentää. Itse tuotettu palvelu on edullisempi. Näillä rahoilla voisimme auttaa kuntamme lapsia ja nuoria. Onko kuntamme todella lapsiystävällinen, kun emme lisää henkilöstöä?

Jalkautuvan nuorisotyön lisääminen yksistään ei auta jo ongelmissa olevia nuoria kääntämään elämänsä suuntaa. Voisimmeko talousarviolla ottaa kantaa kuntamme päihde- ja mielenterveysongelmien vähentämiseksi? Pelkkä painopistealue ’’Toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen ja mittaaminen’’ ei pakota kuntaa kehittämään toimintaansa, vaan pelkkää arviointimenetelmää.

Kunnan talousarviossa jää puuttumaan se, miten saamme hankittua ja pidettyä tyytyväistä henkilökuntaa Kirkkonummella töissä. Rekrytointiongelmat ovat etenkin sosiaali- ja terveysalalla todellinen haaste. Henkilökunta on venynyt korona-aikana äärimmilleen ja jos sama meno jatkuu ensi vuonna, palvelumme tulevat olemaan kriisissä. Palaan siihen, että mielenterveysongelmat maksavat vuodessa suomalaisille 11 miljardia ja näihin lukeutuu myös työuupumuksesta johtuva masennus.

Kunta on jättänyt kolmannen sektorin, joka kuitenkin tuottaa valtavan määrän terveyttä ja hyvinvointia, nuolemaan näppejään, kun avustuksia on leikattu 11,4 %. Avustuksien määrää on nostettava 50 000 eurolla, sillä kolmannen sektorin toiminta on virkoamassa koronapandemian jäljiltä. Lisäksi musiikkiopiston, kansalaisopiston, kuvataidekoulun, nuorisopalveluiden sekä liikuntapalveluiden maksuja on laskettava 5-10 % edellisen talousarvion 15 % korotuksen jälkeen. Kuntalaiset ovat reklamoineet asiakasmaksujen korotuksesta. Hintajousto kattanee osan aiheutuvista tulonmenetyksistä.

Viimeiseksi on nostettava esiin perusturvan tilastointiongelma eli se, että Pegasos-ohjelman tilastointiosa ei ole Kirkkonummella käytössä. Jollei meillä ole tilastotietoa asiakkaista, on vaikeaa perustaa päätöksiä ajantasaiseen tietoon.

Katja Ylisiurua

Kirkkonummen Vasemmiston kunnanvaltuutettu

Kannanotto vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuspalveluista 12.9.

Me Kirkkonummen Vasemmistossa vetoamme kunnanhallitukseen, että 13.9. päätetään tasa-arvoisten kuljetuspalvelujen puolesta. Matkustusalueen pitää kattaa myös Helsinki ja Vantaa perusturvalautakunnan päätöksen mukaisesti.

Vammaisneuvosto on ottanut myös kantaa lausunnossaan (16.8.) siihen, että Helsinki ja Vantaa on nähtävä toiminnallisina lähikuntina. Kauniainen osallistuu samaan kilpailutukseen kuin Kirkkonummi, joten olisi järkevää, että Helsinki on molemmissa kunnissa matkustusalueen sisäpuolella.  Myös KeuSoten alueella on käytössä sama matkustusaluekäytäntö, vaikka Helsinki ei ole sen rajanaapuri.

Kuntalaisille ja päättäjille on annettava nähtäväksi myös tarkat laskelmat kuljetuspalvelujen alueen laajentamisen hinnasta verrattuna siihen, että kuljetuspalveluja ei laajenneta. Nyt laskelmissa ei ole ilmeisesti huomioitu sitä, että esimerkiksi Helsinkiin matkustaminen kuluttaa olemassaolevia matkoja ja kulut nousevat vasta Espoon rajalta alkaen.

Kirkkonummen Vasemmisto

 

Valtuustoaloite: Niityttäminen ja pölyttäjien suojeleminen

Kirkkonummen kunnanvaltuusto 30. elokuuta

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan Suomen noin 1 500 uhanalaisen eliölajin tärkein yksittäinen uhanalaisuuden syy Etelä-Suomessa on perinne- ja kulttuurimaisemien, etenkin niittyjen kasvaminen umpeen. Myös pölyttäjien määrä on laskenut merkittävästi.

Kirkkonummen kunta voi edistää luonnon monimuotoisuutta muuttamalla omia nurmikkoalueitaan niityiksi, jotka niitetään vasta elokuussa kukinnan jälkeen. Kunnan tulisi sitoutua nurmikoiden niityttämiseen alueittain vähintään viideksi vuodeksi kerrallaan, jotta kasvilajisto runsastuu mahdollisimman paljon. Myös teiden penkereiden hoidossa tulisi välttää niittämistä ennen kukintaa ja kukinnan aikana sekä selvittää vaihtoehtoja pölyttäjäystävälliseen niittämiseen ja hoitoon.

Katja Ylisiurua

kunnanvaltuutettu

Kirkkonummen Vasemmisto