Yleinen

Kirkkonummen kunnanvaltuusto

Asia: Vuoden 2014 talousarvio

 

Jälleen kerran kunnan talousarvion hyväksyminen vierähti loppuvuoteen. Vuosien varrella on useaan otteeseen käyty keskustelua talousarvion käsittelyn aikataulutuksesta. Prosessia vaikeutti kunnan huono taloudellinen tilanne, joka johti henkilöstöön kohdistuvien yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseen. Yt- neuvottelujen tavoiteaikataulusta johtuen joutui valtuusto vahvistamaan talousarvion tulopuolen tietämättä menopuoleen kohdistuvista leikkauksista.

 

Valtuuston 11.11.2013 vahvistama tuloveroprosentti oli ikävä viesti Kirkkonummen kunnan työtekijöille. Työntekijäjärjestöjen ja Kirkkonummen Vasemmiston ehdotuksesta huolimatta valtuusto ei katsonut aiheelliseksi korottaa tuloveroprosenttia riittävästi, jotta irtisanomisilta ja lomauttamisilta olisi vältytty.

 

Kuntalain 65 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarvio- ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.

 

Käsittelyssä oleva talousarvio esitys vuodelle 2014 on selkeästi kuntalain tavoitteiden vastainen. Toimintakate ensivuodelle on laadittu sellaisten oletusarvojen varaan jotka eivät tule toteutumaan. Sivulla 148 viimeisessä kappaleessa tuodaan esille elokuun ennuste tilanne, joka osoittaa että vuoden 2013 tulos on jäämässä noin 16,5 milj. euroa alijäämäiseksi. Jos meno- ja tulopohjaa ei saada hallintaan on taseen ylijäämä syöty kokonaan jo vuoden 2014 lopussa.

 

Ensivuoden talousarviossa toimintakate osoittaa noin 188 milj. euroa. Tämän vuoden osalta on valtuusto kuitenkin hyväksynyt talousarviolisäyksiä noin 7,35 milj. euron osalta. Lisäksi perusturvalautakunnalta on tulossa 1,3 milj. euron ja palvelutuotannonjohtokunnalta 940 000 euron määräraha esitys valtuustolle. Toteutuessaan tämän vuoden toimintakate tulee nousemaan noin 194,6 milj. euroon, joka ylittää ensivuoden talousarvion toimintakatteen noin 6,61 milj. eurolla. Lisäksi tilikauden tulos on jo lähtökohdiltaan noin 2,6 milj. euroa alijäämäinen.

 

Talousarviokirjan sivulla 2 on Kirkkonummen kunnan kuntastrategian neljä keskeistä näkökulmaa ja päämäärää. Näkökulma sitoutunut ja osaava henkilöstö. Päämääränä on tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut hyvinvoiva henkilöstö ja palveluiden tuotantotarpeisiin ja –tapoihin vastaaminen sekä kuntaorganisaation ja työyhteisön toimivuus.

 

Jää nähtäväksi ovatko kunnan työntekijät valmiita edistämään näiden keskeisten päämäärien toteutumista. Kunnan johto ja osa poliittisista ryhmistä ovat kuitenkin selkeästi viestittäneet toisenlaisen tahtotilan puolesta. Ryhtymällä irtisanomisiin ja lomauttamisiin osoittaa kuntapäättäjiltä lyhytnäköistä henkilöstöpolitiikkaa.  

 

Kuntatalouteen liittyvien palveluiden rahoittamisessa tulee toteuttaa kollektiivista vastuuta. Kaikkien kuntalaisten on osallistuttava vastuun kantamiseen. Esitetyt irtisanomiset ja lomautukset kohdistuvat osaan kuntalaisia.   

 

Talousarvio on laadittava siten että kunnan palvelut voidaan tosiasiallisesti hoitaa. Nyt käsittelyssä oleva talousarvio on laadittu siten että näköpiirissä ei ole edellytyksiä kunnan tehtävien hoitamiseen.

 

Kirkkonummen Vasemmisto katsoo että esitetty talousarvio on kuntalain 65 §:n tahtotilan vastainen. Toimintakate on selkeästi alibudjetoitu, joka johtaa palveluiden karsimiseen. Koska esitetty talousarvio vuodelle 2014 on kuntalain hengen vastainen tulen jättämään kirjallisen eriävän mielipiteen.

Kari Hujanen

 

Uudenmaan Vasemmistoliiton piirikokous 16.11.2013 / Porvoo

Kannanotto

 

Uudenmaan Vasemmistoliitto: Suomessa on verovaje – ei kestävyysvaje

 

Uudenmaan Vasemmistoliitto katsoo, että kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkaminen eivät saa johtaa hyvinvointipalvelujen, sosiaali- ja terveydenhuollon tai koulutuksen heikentämiseen. Kuntakentän tehtävien vähentäminen ei myöskään saa tarkoittaa palveluiden ulkoistamista ja yksityistämistä tai palvelunkäyttäjien maksutaakan kasvattamista.

 

Hallitus on rakennepoliittisessa ohjelmassaan linjannut, että kuntataloutta tasapainotetaan yhteensä kahdella miljardilla eurolla: puoleksi vähentämällä niiden tehtäviä, puoleksi kuntien omilla toimilla muun muassa veronkorotuksilla ja tuottavuutta parantamalla. Hallituksen on lähiviikkoina tarkoitus päättää, mitä osia kuntien tehtävistä puretaan.

 

Suomen kuntakentän noin 40 miljardin euron menoista yli puolet koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista, noin neljännes opetuksesta ja loput muista menoista. Todennäköistä on, että kuntien tehtäviä vähennetään samassa suhteessa kuin niillä on menoja. Silloin vaarana on, että tehtävien vähentäminen kohdistuu nimenomaan hyvinvointivaltion ytimessä oleviin julkisiin, kunnallisiin palveluihin.

 

Kunnan tehtävien vähentämisessä on riskinä sekin, että palveluita ryhdytään yhä enemmän tuottamaan muuten kuin kunnan omana työnä. Tämän ulkoistamisen ja yksityistämisen ohella seurauksena voi olla, että kuntalaiset joutuvat jatkossa itse maksamaan enemmän palveluiden käytöstä.

 

Kuntapalveluissa on varmasti tehostamisen varaa, erityisesti lisäämällä niiden tuotannossa uusimman tietotekniikan käyttöä. Silti tuottavuuden nostaminen ei saa olla toinen nimi leikkauksille.

 

Veronkorotukset ovat hyvä tapa vahvistaa kuntien veropohjaa. Nimenomaan verotuksessa tarvitaan rakennemuutosta. Tämä voisi tapahtua ulottamalla kunnallinen verotus myös pääomatuloihin. Samalla pääomaverotusta pitäisi kiristää ja varallisuusvero palauttaa. Juuri viimeisen lähes kahden vuosikymmenen aikana tehdyt veronalennukset ovat luoneet julkiseen talouteen kestävyysvajetta. Myös koko kestävyysvajeen käsite on pystyttävä haastamaan.

 

Uudenmaan Vasemmistoliitto antaa tukensa puolueen ministereille heidän puolustaessaan kuntalaisille välttämättömiä palveluita uusilta leikkauksilta. Kysymys jatkamisesta hallituspuolueena pitää ratkaista puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteisessä kokouksessa sen pohjalta, miten puolue onnistuu tavoitteidensa saavuttamisessa.

 

https://kirkkonummi.vas.fi/2013/11/18/1378/

Kunnanvaltuusto 8.10.2012

Jätetty aloite oli kokonaisuus jolla oli tarkoitus saattaa perhepäivähoitajien työsuhteiden ehdot muiden varhaiskasvatuksen piirissä olevien tasolle.

Positiivinen toimenpide on, että perhepäivähoitajan omalla lapsella on oikeus olla hoitoryhmässä.

Muistuttaisin kuitenkin, että talousarviossa vuodelle 2012 suomenkielisen ja ruotsinkielisen päivähoidon osalta todetaan, että ”kehitetään perhepäivähoitoa tasavertaisesti muiden hoitomuotojen kanssa”.

Mielestäni aloitteen vastauksessa ei ole otettu huomioon valtuuston asettamia tavoitteita. Valtuuston talousarvio kirjaukset eivät ole tyhjänpäiväisiä. Ne ovat yksimielisesti hyväksyttyjä. [Lue lisää…] tietoaPERHEPÄIVÄHOITAJIEN TYÖEHTOJEN PARANTAMINEN