kirkkonummi

Varhaiskasvatusoikeus jokaiselle lapselle

Kirkkonummen Vasemmiston keskeisiä tavoitteita tulevalla valtuustokaudella on subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen Kirkkonummelle.

Varhaiskasvatuslaki muuttui Suomessa 1.8.2016. Sen jälkeen kunnat ovat voineet päättää rajaavatko päivähoito-oikeutta 20 tuntiin vai eivät. Kirkkonummen kunnanhallitus päätti 21.3.2016 äänestyksen jälkeen rajata toisen vanhemman kotona ollessa hoito-oikeuden 20 tuntiin viikossa. Kunnanhallituksen kokoomuslaisen puheenjohtajan Raija Vahasalon ääni ratkaisi, äänten mentyä tasan. Päivähoito-oikeuden rajaamista kannatti myös mm.  vihreiden edustaja. Äänestystuloksen voi jokainen kuntalainen käydä katsomassa kokouspöytäkirjasta Kirkkonummen kunnan kotisivuilta. Haluan tuoda tämän esille sen vuoksi, että nyt molemmat puolueet korostavat vaalipuheissaan päinvastaista kantaa.  Kannattaisi myös laskea, mitä tällä manööverillä oikeasti on säästetty, jos sitä sillä on perusteltu.  Kyse on kuitenkin pienestä asiakasmäärästä. Olisi myös hyvä kuunnella tarkasti varhaiskasvatuksen ammattilaisten näkemyksiä.  

Varhaiskasvatukseen panostaminen on sekä kansantaloudellinen investointi että panostus ihmisten hyvinvointiin. Varhaiskasvatus tasoittaa perhetaustoista aiheutuvia eroja ja parantaa oppimistuloksia. Päiväkodissa lapset oppivat sosiaalisia taitoja, itseilmaisua ja muiden kanssa yhdessä toimimista. Päivähoito-oikeuden rajaaminen eriarvoistaa lapsia, vaikeuttaa arjen pyörittämistä ja keikkatöiden tekemistä vanhemmille.

Päivähoito-oikeuden rajaaminen asettaa työttömien vanhempien ja erityisesti tuen tarpeen perheet eriarvoiseen asemaa. Kunnan byrokratia kasvaa myös vanhempien työtilanteen valvomisen ja seuraamisen myötä.

Lapsivaltuutettu on lausunut, että varhaiskasvatuksen heikennykset heikentävät lasten asemaan ja rikkovat jonkin aikaa sitten säädetyn varhaiskasvatuslain tavoitteita. Lastensuojelujärjestöt toteavat yksiselitteisesti lausunnoissaan, että heikennykset varhaiskasvatukseen eriarvoistavat lapsia ja leimaavat heikommassa asemassa olevia perheitä. Suomen Psykologiliitto varoittaa, että varhaiskasvatukseen kohdistuvat säästöt maksetaan lastenpsykiatrian ja lastensuojelun lisääntyvinä kuluina.

Kirkkonummelle 24.3.2017

Kirkkonummen Vasemmisto

Kari Hujanen

Kuntavaaliehdokas

 

VASEMMISTO VAATII TERVEYSKESKUSMAKSUSTA LUOPUMISTA !

Vasemmiston valtuustoryhmä esittää että seuraavissa budjettineuvotteluissa Kirkkonummella otetaan tavoitteeksi terveyskeskusmaksusta luopuminen. Vasemmistoliiton tärkeimpiä poliittisia tavoitteita on terveyserojen kaventaminen.  Se oli alun perin myös SOTE- uudistuksen tavoite.

Terveyskeskusmaksujen poistaminen on yksi merkittävä keino vähentää ihmisten välisiä terveyseroja. Terveyskeskusmaksut ovat kaikkein raskaimmat pienituloisille ja köyhimmille kansalaisille. Ne ovat todellinen este vähävaraisille ihmisille terveyspalveluiden piiriin hakeutumiselle. On tärkeää että hoitoon hakeutuminen ei ole kiinni henkilön tulotasosta. Me Vasemmistossa uskomme että terveydenhoitoon ei hakeuduta aiheetta. Hoitoon hakeutumisen lykkääminen aiheuttaa sekä yksilölle että yhteiskunnalle ongelmia.

Terveyskeskusmaksu ei ole merkittävä tulonlähde kunnille. Vain muutama prosentti kustannuksista katetaan maksuilla. Pienituloisten ja pitkäaikaissairaiden palvelumaksujen poistaminen on myös KELA:n tutkimusraportin mukaan rahoitusjärjestelmän tehokkaimpia keinoja vähentää eriarvoisuutta.

Kirkkonummella 23.3.2017

Kunnanvaltuutettu

Irja Bergholm

 

Uudenmaan Vasemmistoliitto lyttää kilpailukykysopimuksen:
Työntekijät maksavat taas kaiken
Uudenmaan Vasemmistoliiton mielestä viikonloppuna neuvoteltu kilpailukykysopimus tarkoittaa, että vastuu Suomen kilpailukykyongelmista kaadetaan pelkästään työntekijöiden kannettavaksi ja maksettavaksi.
Tähän liittyvät työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen nostaminen palkansaajilta ja keventäminen työnantajilta sekä sosiaaliturvamaksun alentaminen kaikilla työnantajilla. Lisäksi työajan pidentäminen ja julkisen sektorin lomarahojen leikkaus 30 prosentilla tarkoittavat todellisuudessa palkanalennuksia. Ne koskevat aivan erityisesti kuntien pienipalkkaisia, naisvaltaisia aloja.
Uudenmaan Vasemmistoliitto kysyy, onko Suomen kilpailukyky todella kiinni siitä, että esimerkiksi poliisit, opettajat, sairaanhoitajat ja kunnan siivoojat saavat liikaa lomarahaa? Mikäli sopimus hyväksytään, siitä pitää tehdä sukupuolivaikutusten arviointi.
Järjestö kiinnittää huomiota myös siihen, että työnantajapuoli ei joudu tekemään käytännössä mitään myönnytyksiä. Suomalaisilla pörssiyhtiöillä onkin varaa maksaa omistajilleen osinkoa massiiviset 11 miljardia euroa.
Uudenmaan Vasemmistoliitto haluaa työehtosopimuksien toimivan paikallisen sopimisen perälautana. Sopimukset perinteisesti määrittelevät eri alojen vähimmäisehdot ja mikäli näitä ei sopimuksin turvata, viedään työntekijöiltä mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään, mikäli esimerkiksi palkkoja päästään paikallisesti sopimaan nykyistä alakohtaista vähimmäistasoa pienemmiksi.
Mikäli paikallista sopimusoikeutta lähdetään muuttamaan, pitää myös työnantajapuolen olla valmis myönnytyksiin ja sopimusoikeuden parantamiseen työpaikkatasolla, esimerkiksi siirtämällä työehtosopimuksien tulkintaoikeuden työntekijäpuolelle.
Uudenmaan Vasemmistoliitto vetoaakin SAK:n jäsenliittoihin ja niiden vasemmistoryhmiin, jotta kilpailukykysopimusta ei hyväksytä. Järjestö kehottaa myös liittojen aktiiveja osallistumaan hallituksen leikkauspolitiikan vastaiseen Joukkovoima – liikkeeseen.

Lisätietoja:
Auli Herttuainen
Uudenmaan Vasemmistoliitto
puheenjohtaja
040 153 0150

Keskusta myi julkiset palvelumme alueiden määrällä
Kirjoitettu 7.11.2015 – Eduskuntaryhmä & – Aino-Kaisa Pekonen, Kansanedustajat. Muokattu 07.11.2015.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen on todella pettynyt yön aikana syntyneeseen sote-malliin. Pekosen mukaan se, että Keskusta ja Kokoomus ovat molemmat saaneet läpi itselleen tärkeät tavoitteet, on johtanut epätasapainoiseen ja toimimattomaan malliin. Keskustan tavoite oli sote-alueiden suuri lukumäärä ja Kokoomuksen tavoitteena on palveluiden yksityistäminen.
– Kokoomus on ollut ainoa puolue, joka on vaatinut Suomeen raha seuraa potilasta -mallia. Miten voi olla mahdollista, että Keskusta nyt myi julkiset sosiaali- ja terveyspalvelumme yksityisille firmoille sote-alueiden määrällä? Ja miksi ihmeessä Perussuomalaiset ovat suostuneet tähän? Heille kun vielä eilen aamulla oli tärkeää, ettei palveluitamme tarjoa isot kansainväliset firmat, Pekonen ihmettelee.
Raha seuraa potilasta -malli on käytössä Ruotsissa. Pekosen mukaan kokemuksista ei ole Suomessa kerrottu kaikkea.
– Naapurimaassa raha seuraa potilasta -malli on kasvattanut terveys- ja hyvinvointieroja. Tätäkö hallitus tavoittelee Suomeenkin? Me emme voi sitä kannattaa, Pekonen sanoo.
Yöllä saatujen tietojen mukaan sote-alueita perustetaan 15 ja itsehallintoalueita 18. Aiemmin on jo kerrottu, että erityisvastuualueita tulisi viisi.
– Alueiden lukumäärää olennaisempi kysymys on, millä tasolla rahat ja päätöksenteko ovat. Vasemmistoliiton mallissa itsehallintoalueilla on demokraattisesti valitut valtuustot ja verotusoikeus.
Hallituksen sorvaama malli esitellään tarkemmin maanantaina. Pekosen mukaan silloin esiteltävät yksityiskohdat voivat vielä ratkaista mallin onnistumisen.
– Miten mallissa on huolehdittu siitä, että yksityiset palveluntuottajat maksavat veronsa Suomeen? Miten estetään palveluiden keskittyminen rikkaille alueille? Miten taataan tasavertaiset palvelut kansalaisille? Erittäin vakavia asioita on vielä auki kansalaisen ja koko Suomen talouden näkökulmasta, Pekonen sanoo.
– Sote-uudistusta on väännetty vuosikausia. Tarpeellisen uudistuksen tavoitteena oli kaventaa terveyseroja ja hallita kustannuksia. Tämä malli näyttää vesittävän molemmat tavoitteet.
Lisätietoja: Aino-Kaisa Pekonen, 050 512 0119

Kirkkonummen kunnanvaltuusto 29.11.2014
Asia: Vuoden 2015 talousarvio

Kirkkonummen Vasemmiston
ryhmäpuheenvuoro

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut

Kunnan tulojen ja menojen tasapaino on talousarvion laadinnassa keskeisessä roolissa. Budjetin pitävyyden kannalta talousarvio on laadittava täydellisyysperiaatteen mukaan. Nyt käsittelyssä oleva ensi vuoden talousarvio on alijäämäinen noin 1,5 milj. euroa. Lisäksi kunnan investointipaineet talousarvion suunnitelmakauden aikana ovat haasteellisia.

Toimintakatteen kasvu ensi vuodelle on talousarviovuoteen 2014 nähden 3,1 %. Kasvu voidaan nähdä maltillisena. Toisaalta vuoden 2013 tilipäätökseen nähden ensi vuoden toimintakate kasvaa vaivaiset 2,0 %. Tähän vaikuttaa tälle vuodelle kohdistuneet henkilöstövähennykset, lomautukset ja rakenteelliset muutokset. Voidaan esittää arvailua onko 3,1 % kasvu riittävä laadukkaiden palveluiden järjestämiseksi.

Jos tilannetta tarkastellaan toimialoittain huomataan todellisuus. Perusturvan kasvu vuoteen 2013 nähden on ainoastaan 0,02 % ( 16 000 euroa ), sivistystoimen 1,4 % ( 1,1milj. euroa ), yhdyskuntatekniikan 19,4 % ( 2,0 milj. euroa ). Yleishallinto säilyy vuoden 2013 tasolla.

Erityisesti perusturvan toimialalla tilanne on huolestuttava. Erikoissairaanhoidon budjetista on leikattu HUS:n esityksen vastaisesti 900 00 euroa. Perusturvan oman toiminnan arvion mukaan kriittiset kohdat talousarvion pitävyydessä ovat lastensuojelun ostopalvelut, mielenterveyskuntoutujien palvelut, vammaispalvelut sekä toimeentulotukeen varattujen määrärahojen riittävyys. Näistä palveluista puuttuu ensi vuoden talousarviosta noin 1 miljoonaa euroa.

Perusturvalautakunnan lokakuun 2014 toteutumatilanteen mukaan erikoissairaanhoidon menojen kasvuvauhti on kiihtynyt ollen keskimäärin 6,2 % edellisvuoteen verrattuna.
Mikäli kasvuvauhti jatkuu erikoissairaanhoidon ylitys nousee tämän vuoden osalta
3,8 milj. euroon. Nyt talousarvioon HUS:n esityksen vastaisesti toteutettu 900 000 euron leikkaus on kaikkea muuta kuin oikeaa kuntatalouden hoitoa.

Kuntalain mukaan valtuuston on laadittava talousarvio- ja suunnitelma siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Nyt käsittelyssä oleva talousarvio on perusturvan osalta kuntalain vastainen. Kyseessä on selkeä alibudjetointi joka toistuu Kirkkonummella vuodesta toiseen.

Lakiuudistus työmarkkinatuesta tuli voimaan 1.1.2006. Laki rankaisee kuntia, jotka eivät ole aktivoineet niitä työmarkkinatuen saajia, joille on kertynyt tukea vähintään 500 päivää. Kunnat joutuvat maksamaan puolet työttömyyskustannuksista. Toisaalta jos kunta aktivoi työttömät, valtio ei peri kunnilta ”sakkoa”. Ensi vuoden alussa kuntien rahoitusvastuu laajenee nykyisestä jo 300 päivää työttömänä olleisiin. Vastaavasti kunnan rahoitusvastuu kasvaa 70 % yli 1000 päivää työttömänä olleiden osalta.

Kirkkonummen Vasemmisto jätti asiasta valtuustoaloitteen jo vuonna 2009 vaatien kuntaa ryhtymään toimenpiteisiin työttömien aktivoimiseksi. Silloin Kirkkonummen kunta oli kolmelta edelliseltä vuodelta maksanut valtiolle ”sakkomaksuja” 1,9 milj. euroa. Valitettavasti aloite ei johtanut riittäviin toimenpiteisiin. On hyvä, että nyt myös muut poliittiset ryhmät ovat heränneet ja budjetissa on huomioitu osittain velvoitteet työttömien aktivoimiseksi. Valitettavasti budjettia ei kuitenkaan ole mitoitettu täydellisyysperiaatteella. Talousarviosta uupuu noin 550 000 euroa, jotta vältyttäisiin kokonaisuudessaan 1,8 milj. euron sakkovaikutus Kirkkonummella.

Kunnanjohtajan talousarvioesityksessä kaavailtu kotihoidon kuntalisä esitettiin poistettavaksi. Ryhmien välisissä neuvotteluissa päätettiin kuitenkin jatkaa lisän maksamista osittain leikattuna. Kirkkonummen Vasemmisto mielestä perheiden valinnan mahdollisuutta lasten hoidon järjestämisessä on tuettava. Toisaalta kuntatalouteen kohdistuvien nykyisten ja uusien velvoitteiden rahoittaminen edellyttää kriittistä tarkastelua lakisääteisten ja suosituksien ulkopuolella olevien palveluiden rahoittamiseen.

Käsittelyssä oleva talousarvioehdotus on perusturvan osalta kuntalain vastainen koska siihen varatut toimintamenot eivät ole riittävät. Perusturvaan on kohdennettava lisärahoitusta täydellisyysperiaatteen mukaisesti. Kirkkonummen Vasemmiston ryhmä ei tämän johdosta kannata talousarvioesityksen hyväksymistä.

Kari Hujanen

https://kirkkonummi.vas.fi/2014/12/01/1469/