Kirkkonummella, kuten muissakin lähikunnissa on rakennettu lähes vimmaisesti viime vuosina. Asuntorakentaminen painottuu lähinnä rantaradan sekä bussireittien varteen ja tukee tällä tavalla kunnan ilmastotavoitteita ja myös viheralueiden saavutettavuus on otettu hyvin huomioon. Masalaan on jopa suunnitteilla puukerrostaloja. Suurin osa uudisrakennuksista on rakennettu jo olemassa olevien palveluiden läheisyyteen tai sitten palvelut ovat nopeassa tahdissa seuranneet perässä kuten esimerkiksi Tolsassa, minne kauppa, päiväkoti ja koulu nousivat käytännössä samaan aikaan asuinrakennuksin kanssa. Kunnan asuntostrategia vaikuttaa suunnitellulta ja toimivalta.
Yhtälöstä vaikuttaa kuitenkin unohtuneen yksi varsin tärkeä muuttuja: asuntokuntien koko. Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy:n sivuilta löytyy 1-3h+k lähes jokaisesta kylästä, Oikotiellä, vakuutusyhtiöiden ja suurten vuokrayritysten sivuilta löytyy samoilla huoneluvuilla ja eri neliömäärillä asuntoja pilvin pimein. Isompia vuokra-asuntoja ei kuitenkaan juuri missään. Kirkkonummen keskustan alueella ei käytännössä ole vuokrattavia 4h +k saati sitten vielä isompia asuntoja.
Isompien perheasuntojen kysyntä ei varmasti ole yhtä suurta kuin pienten asuntojen, mutta niiden rakentamisen rajoittaminen johtaa myös siihen, etteivät varsinkaan nuoret perheet hakeudu Kirkkonummelle, kun omistusasumisen kustannukset alkavat lähennellä Espoon hintoja. Suurempia asumisoikeusasuntoja rakennetaan kyllä, mutta niissäkin ongelmaksi muodostuu usein suuri asumisoikeusmaksu.
Kunta tekee itselleen karhunpalveluksen suosiessaan pelkästään pienten asuntojen rakentamista. Perheet sitoutuvat kotikuntaansa voimakkaammin kuin esimerkiksi DINKKU (double income no kids)-pariskunnat, jotka herkemmin muuttavat työn tai opiskelun perässä muualle, vaikka ovatkin hyviä veronmaksajia sen ajan, kun kunnassa asuvat. Perheiden muuttoajatuksiin vaikuttavat kuitenkin vanhempien työpaikan sijainnin lisäksi myös lasten elämän pysyvyys. Valitettavasti asetamme perheet nyt siihen tilanteeseen, että he käytännön syistä joutuvat muuttamaan pois kunnasta, kun lapsiluku ylittää kahden tai kun ne kaksi lasta kasvavat niin, etteivät enää mahdu jakamaan huonetta.
Isommilla vuokra-asunnoilla saattaa tulevaisuudessa olla toinenkin tarve: ikäihmisten kotihoidon yleistyessä suuremmat esteettömät asunnot ovat potentiaalinen koti myös useammalle sellaiselle asukkaalle, joka ei halua asua yksin, mutta ei myöskään tarvitse laitoshoitoa. Lisäämällä isojen, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen kaavoitusta ja tuotantoa myös keskustan alueille vähennämme Kirkkonummen segregaatiota ja sitoutamme asukkaita tänne toivottavasti pysyvästi.
Kati Kaihlaranta
kuntavaaliehdokas