Kirkkonummen Vasemmisto

Vietämme nyt rasismin- ja syrjinnän vastaista viikkoa, jossa otetaan kantaa yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden puolesta. Yhdenvertaisuus tarkoittaa olemista yhdenvertaisia toisten kanssa ja oikeutta olla oma itsensä. Sekä oppia kunnioittamaan kaikkia ihmisiä riipumatta ominaisuuksistaan ja tavoistaan.
Moninaisuus puolestaan tarkoittaa sitä, että erilaiset ihmiset kunnioittavat toisiaan, ja että ihmisten välinen ilmapiiri on turvallinen ja myönteinen.

Rasismin vastaisuus lähtee meidän jokaisen arjen teoista. Hyväksymällä eri lähtökohdista ja erilaisista taustoista olevia ihmisiä. Ei ole vain kysymys eri roduista, vaan nimenomaan oikeudesta olla oma itsensä.

Onko meidän vaikea hyväksyä erilaisia ajatuksia ja mielipiteitä? Varsinkin jos olemme eri mieltä. Koemmeko uhkana erilaisista kulttuureista olevia ihmisiä? Onko erilaisuus mielestämme pelottavaa?

Rasismin vastaisuus lähtee mielestäni ennakkoluulottomuudesta ja kyvystä kohdata erilaisia ja eri taustoista olevia ihmisiä. Tämä kaikki näyttäytyy meidän arjessa, kuinka toimimme työelämässä ja vapaa-ajalla suhteessa toisiin ihmisiin. Meidän tulisi olla kiinnostuneita ja ennakkoluulottomia toisiamme kohtaan. Kun rohkaisemme itseämme kohtaamaan muut avoimesti, myös meillä itsellämme on helpompaa.

Itse kohtaan työssäni eri maista kotoisin olevia ihmisiä. Yleensä he ovat olleet Suomessa jo useamman vuoden. Osalla suomen kielen taito on hyvä, toisilla hieman huonompi. Monilla näkyy vahvasti arjessa oman kulttuurinsa toimintatapoja. Kaikkia heitä kuitenkin yhdistää mielestäni se, että he kokevat olevansa ennen kaikkea suomalaisia ja ovat osa tätä yhteiskuntaa. He haluavat toimia yhdenvertaisina muiden suomalaisten kanssa. Eivätkä he koe ongelmana oman kulttuurinsa mukauttamista täällä vaadittuihin toimintatapoihin. Suurin ongelma on se, että osaammeko me kantaväestöön kuuluvat antaa heille mahdollisuuden osallistua meidän arkeemme, tuoden siihen omat kulttuuriset erityispiirteenä ja nähdä tämän rikastuttavan myös omaa kulttuuriamme.

Elina Malmberg

kuntavaaliehdokas

Kirkkonummen Vasemmisto jätti 8.3.2021 pidetyssä kunnanvaltuuston kokouksessa aloitteen, jossa vaaditaan maksuttomia aamupaloja kunnan kouluihin. Vasemmisto haluaa aloitteellaan parantaa koulun ilmapiiriä niin lapsille kuin aikuisille. Tarkoituksena kehittää peruskoulutusta ja tasata lasten perhetaustoista johtuvia eroja.

Maksuttoman aamiaisen hyödyistä on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi Lahdessa. Neljässä kaupungin koulussa aloitettiin syksyllä 2019 kokeilu, jossa lapsille ja nuorille tarjotaan aamupalaa. Tämän on havaittu rauhoittavan koulupäiviä ja tarjoavan yhteisöllisen tavan aloittaa päivä.

Aamiainen lisää koulumenestystä, korona lisää ruoka-avun tarvetta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan peruskouluikäisistä huomattava osa ei syö aamupalaa joka arkiaamu. 4. ja 5. luokkalaisista luku on 26 prosenttia, ja 8. ja 9. luokkalaisten osalta jopa 41,4 prosenttia. Tutkimukset ovat osoittaneet linkin terveellisen aamupalan ja koulumenestyksen välillä. Kaikissa kodeissa ei ole samanlaisia edellytyksiä huolehtia ravitsevasta aamiaisesta.

Sosiaalibarometri 2020 on osoittanut koronakriisin yhteyden lisääntyneisiin toimeentulon ongelmiin. 73 prosenttia sosiaalityöntekijöistä katsoo, että kriisi on lisännyt muun muassa ruoka-avun tarvetta, mikä on vääjäämättömästi vaikuttanut myös koululaisiin.

Valtuustoaloite kouluaamiaisen puolesta on osa Vasemmistoliiton kansallista kampanjaa, jossa sama aloite jätetään helmi-maaliskuun aikana yhteensä ainakin 28 kunnassa Helsingistä Utsjoelle. Puolue haluaa kehittää peruskoulutusta panostaen erityisesti vähävaraisten perheiden lapsien aseman parantamiseen. 

Kati Kaihlaranta, Irja Bergholm, Kari Hujanen, Seppo Linnaluoto, Edla Niemi, Riki Saarimaa, Tuomo Tiitinen, Ilppo Tolonen, Leo Vartiainen, Teija Virtamo-Tiiska ja Katja Ylisiurua

Kirkkonummen Vasemmisto 

Siirtyminen pois yksityisautoilun kulttuurista tapahtuu mahdollistamalla, ei pakolla. Vain hyvin suunniteltu, nopea ja riittävin vuorovälein toimiva joukkoliikenne houkuttelee käyttäjää. Kevyen liikenteen väyliä pitää kehittää järjestelmällisesti niin, että Kirkkonummella pääsee liikkumaan taajamien sisällä ja taajamasta toiseen ilman autoa. 

Kunnan tulee toiminnallaan myös lisätä kiinnostusta muuttaa henkilöautoliikenne kaasu- ja sähkökäyttöiseksi. Ensi valtuustokaudella tulee laatia suunnitelma tankkaus- ja latausverkon laajentamisesta ja kilpailuttaa sen toteuttaja. Biokaasun laajempi käyttö hyödyttää hyvin suunniteltuna myös maataloustuottajia. Maatalouden toimijoita tulee kuulla suunnitelman laatimisen yhteydessä ja verkosto pitää pyrkiä toteuttamaan yhteistyössä heidän kanssaan. 

Kirkkonummen Vasemmisto

Att avstå från privatbilismens kultur sker genom att göra det möjligt, inte med tvång. Att locka människor att använda kollektivtrafik lyckas genom att den planeras väl, att den är snabb och att turerna är tillräckligt många. Lederna för den lätta trafiken bör systematiskt utvecklas så, att man kan röra sig utan bil i Kyrkslätt inom tätorterna och mellan dem.

Kommunen måste också i sin verksamhet börja utöka intresset att byta ut personbilar till gas- eller eldrivna. En plan för hur tanknings- och laddningsnätverket skall utvecklas och vem som skall producera tjänsterna bör konkurrensutsättas under nästa fullmäktigeperiod. Välplanerat kommer användning av biogas i större utsträckning gagna också lantbruksproducenterna. Lantbruksproducenterna bör höras då planen uppgörs och man bör sträva till att planera nätverket i samarbetet med dem.

Kirkkonummella, kuten muissakin lähikunnissa on rakennettu lähes vimmaisesti viime vuosina. Asuntorakentaminen painottuu lähinnä rantaradan sekä bussireittien varteen ja tukee tällä tavalla kunnan ilmastotavoitteita ja myös viheralueiden saavutettavuus on otettu hyvin huomioon. Masalaan on jopa suunnitteilla puukerrostaloja. Suurin osa uudisrakennuksista on rakennettu jo olemassa olevien palveluiden läheisyyteen tai sitten palvelut ovat nopeassa tahdissa seuranneet perässä kuten esimerkiksi Tolsassa, minne kauppa, päiväkoti ja koulu nousivat käytännössä samaan aikaan asuinrakennuksin kanssa. Kunnan asuntostrategia vaikuttaa suunnitellulta ja toimivalta. 

Yhtälöstä vaikuttaa kuitenkin unohtuneen yksi varsin tärkeä muuttuja: asuntokuntien koko. Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy:n sivuilta löytyy 1-3h+k lähes jokaisesta kylästä, Oikotiellä, vakuutusyhtiöiden ja suurten vuokrayritysten sivuilta löytyy samoilla huoneluvuilla ja eri neliömäärillä asuntoja pilvin pimein. Isompia vuokra-asuntoja ei kuitenkaan juuri missään. Kirkkonummen keskustan alueella ei käytännössä ole vuokrattavia 4h +k saati sitten vielä isompia asuntoja.  

Isompien perheasuntojen kysyntä ei varmasti ole yhtä suurta kuin pienten asuntojen, mutta niiden rakentamisen rajoittaminen johtaa myös siihen, etteivät varsinkaan nuoret perheet hakeudu Kirkkonummelle, kun omistusasumisen kustannukset alkavat lähennellä Espoon hintoja. Suurempia asumisoikeusasuntoja rakennetaan kyllä, mutta niissäkin ongelmaksi muodostuu usein suuri asumisoikeusmaksu. 

Kunta tekee itselleen karhunpalveluksen suosiessaan pelkästään pienten asuntojen rakentamista. Perheet sitoutuvat kotikuntaansa voimakkaammin kuin esimerkiksi DINKKU (double income no kids)-pariskunnat, jotka herkemmin muuttavat työn tai opiskelun perässä muualle, vaikka ovatkin hyviä veronmaksajia sen ajan, kun kunnassa asuvat. Perheiden muuttoajatuksiin vaikuttavat kuitenkin vanhempien työpaikan sijainnin lisäksi myös lasten elämän pysyvyys. Valitettavasti asetamme perheet nyt siihen tilanteeseen, että he käytännön syistä joutuvat muuttamaan pois kunnasta, kun lapsiluku ylittää kahden tai kun ne kaksi lasta kasvavat niin, etteivät enää mahdu jakamaan huonetta. 

Isommilla vuokra-asunnoilla saattaa tulevaisuudessa olla toinenkin tarve: ikäihmisten kotihoidon yleistyessä suuremmat esteettömät asunnot ovat potentiaalinen koti myös useammalle sellaiselle asukkaalle, joka ei halua asua yksin, mutta ei myöskään tarvitse laitoshoitoa. Lisäämällä isojen, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen kaavoitusta ja tuotantoa myös keskustan alueille vähennämme Kirkkonummen segregaatiota ja sitoutamme asukkaita tänne toivottavasti pysyvästi. 

Kati Kaihlaranta

kuntavaaliehdokas