Kirkkonummen Vasemmisto

Uudenmaan Vasemmistoliitto: Suomen metsätaloudessa lisättävä metsän jatkuvaa kasvatusta

Uudenmaan Vasemmistoliitto on Kirkkonummen Vasemmiston eduskuntaehdokkaan Teija Virtamo-Tiiskan aloitteesta ottanut kantaa metsän jatkuvan kasvatuksen puolesta.

Metsän jatkuva kasvatus on paitsi ympäristöystävällisempää, jopa taloudellisesti kannattavampaa kuin avohakkuuseen ja viljelyyn perustuva jaksollinen kasvatus. Metsänomistaja saa tuottoa avohakkuuta useammin, koska yläharvennukset suoritetaan 15–25 vuoden välein eikä metsän päätuloa tarvitse odottaa 80 vuotta. Kalliita investointeja maan muokkaukseen, taimiin, istutuksiin ja taimikon hoitoon ei tarvita. Tuottoisimpia kuitu- ja tukkipuumittaa lähestyviä puita ei alaharvennuksen tavoin poisteta, vaan niille lisätään yläharvennuksin tilaa vankistua ja kasvaa. Näin saadaan laadukkaampaa ja arvokkaampaa tukkipuuta.

Työllisyys paranee ja vientitulot lisääntyvät, kun puun jalostusarvo kasvaa siirryttäessä sellumassan tuotannosta korkealaatuisen sahapuun ja siitä valmistettujen tuotteiden tuotantoon. Metsänomistajien kantorahatulojen kasvaessa maaseutu pysyy elinvoimaisempana ja asutumpana. Metsien taloudellista tuottoa voi myös lisätä nopeasti hyödyntämällä niitä hyvinvointipalveluissa, matkailussa ja liikunnassa.

Luonnon ja ilmaston kannalta jatkuvassa kasvatuksessa on monia etuja avohakkuisiin perustuvaan metsätalouteen verrattuna. Metsä pysyy erirakenteisena muistuttaen luonnonmukaisen metsän rakennetta ja sen virkistys- ja maisema-arvot säilyvät. Mikä tärkeintä, jatkuvassa kasvatuksessa metsän ekosysteemi ei tuhoudu, jolloin eliölajien elinympäristöt sekä luonnon monimuotoisuus säilyvät paremmin. 

Sen sijaan avohakkuut tuhoavat hakkuualueen metsäekosysteemin lähes täysin. Tällä hetkellä metsäluontotyypeistä uhanalaisia on 76 % ja metsälajeista lähes tuhat. Metsätalous on suurin yksittäinen syy sekä metsäluontotyyppien että metsälajien uhanalaisuuteen, koska se on pirstonut metsät pienemmiksi sekä muuttanut niiden ikärakenteita, puulajisuhteita ja lahopuun määrää.

Jatkuvan kasvatuksen metsät ovat monimuotoisuutensa takia vähemmän alttiita ympäristötuhoille ja sopeutumiskykyisempiä ilmaston muutoksissa. Peitteinen metsätalous edellyttää vähäisempää maanmuokkausta ja turvaa siten metsien maaperän hiilivarastoja sekä vähentää ympäröivien vesialueiden pilaantumista erityisesti turvemailla. Laskelmien mukaan myös hiilitase ja hiilivarastot ovat jatkuvapeitteisessä metsätaloudessa suuremmat.

Vuoden 2014 uudessa metsälaissa erirakenteisen metsän hakkuut tulivat sallituiksi. Jatkuva kasvatus ei kuitenkaan ole merkittävästi lisääntynyt, vaikka niin metsänomistajat kuin yleensäkin suomalaiset suhtautuvat siihen valtaosin myönteisesti. Viimeistään kun valtion metsiä koskeva Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite tulee eduskuntakäsittelyyn, eduskunta joutuu ottamaan kantaa jatkuvan metsänkasvatuksen menetelmään. Samalla voitaisiin ulottaa avohakkuukielto koskemaan myös yksityisomistuksessa olevia metsiä. Vähintäänkin metsän jatkuvaa kasvatusta voitaisiin lailla edistää metsälain muutoksen yhteydessä. Metsän jatkuvan kasvatuksen menetelmän koulutusta ja neuvontaa tulee tehostaa ja parantaa metsäalan oppilaitoksissa sekä neuvontajärjestöjen kuten Suomen Metsäkeskuksen toimesta.

Kirkkonummen Vasemmisto ry

Puheenjohtaja

Kari Hujanen

Varhaiskasvatusoikeus jokaiselle lapselle

Kirkkonummen Vasemmiston keskeisiä tavoitteita tulevalla valtuustokaudella on subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen Kirkkonummelle.

Varhaiskasvatuslaki muuttui Suomessa 1.8.2016. Sen jälkeen kunnat ovat voineet päättää rajaavatko päivähoito-oikeutta 20 tuntiin vai eivät. Kirkkonummen kunnanhallitus päätti 21.3.2016 äänestyksen jälkeen rajata toisen vanhemman kotona ollessa hoito-oikeuden 20 tuntiin viikossa. Kunnanhallituksen kokoomuslaisen puheenjohtajan Raija Vahasalon ääni ratkaisi, äänten mentyä tasan. Päivähoito-oikeuden rajaamista kannatti myös mm.  vihreiden edustaja. Äänestystuloksen voi jokainen kuntalainen käydä katsomassa kokouspöytäkirjasta Kirkkonummen kunnan kotisivuilta. Haluan tuoda tämän esille sen vuoksi, että nyt molemmat puolueet korostavat vaalipuheissaan päinvastaista kantaa.  Kannattaisi myös laskea, mitä tällä manööverillä oikeasti on säästetty, jos sitä sillä on perusteltu.  Kyse on kuitenkin pienestä asiakasmäärästä. Olisi myös hyvä kuunnella tarkasti varhaiskasvatuksen ammattilaisten näkemyksiä.  

Varhaiskasvatukseen panostaminen on sekä kansantaloudellinen investointi että panostus ihmisten hyvinvointiin. Varhaiskasvatus tasoittaa perhetaustoista aiheutuvia eroja ja parantaa oppimistuloksia. Päiväkodissa lapset oppivat sosiaalisia taitoja, itseilmaisua ja muiden kanssa yhdessä toimimista. Päivähoito-oikeuden rajaaminen eriarvoistaa lapsia, vaikeuttaa arjen pyörittämistä ja keikkatöiden tekemistä vanhemmille.

Päivähoito-oikeuden rajaaminen asettaa työttömien vanhempien ja erityisesti tuen tarpeen perheet eriarvoiseen asemaa. Kunnan byrokratia kasvaa myös vanhempien työtilanteen valvomisen ja seuraamisen myötä.

Lapsivaltuutettu on lausunut, että varhaiskasvatuksen heikennykset heikentävät lasten asemaan ja rikkovat jonkin aikaa sitten säädetyn varhaiskasvatuslain tavoitteita. Lastensuojelujärjestöt toteavat yksiselitteisesti lausunnoissaan, että heikennykset varhaiskasvatukseen eriarvoistavat lapsia ja leimaavat heikommassa asemassa olevia perheitä. Suomen Psykologiliitto varoittaa, että varhaiskasvatukseen kohdistuvat säästöt maksetaan lastenpsykiatrian ja lastensuojelun lisääntyvinä kuluina.

Kirkkonummelle 24.3.2017

Kirkkonummen Vasemmisto

Kari Hujanen

Kuntavaaliehdokas

 

VASEMMISTO VAATII TERVEYSKESKUSMAKSUSTA LUOPUMISTA !

Vasemmiston valtuustoryhmä esittää että seuraavissa budjettineuvotteluissa Kirkkonummella otetaan tavoitteeksi terveyskeskusmaksusta luopuminen. Vasemmistoliiton tärkeimpiä poliittisia tavoitteita on terveyserojen kaventaminen.  Se oli alun perin myös SOTE- uudistuksen tavoite.

Terveyskeskusmaksujen poistaminen on yksi merkittävä keino vähentää ihmisten välisiä terveyseroja. Terveyskeskusmaksut ovat kaikkein raskaimmat pienituloisille ja köyhimmille kansalaisille. Ne ovat todellinen este vähävaraisille ihmisille terveyspalveluiden piiriin hakeutumiselle. On tärkeää että hoitoon hakeutuminen ei ole kiinni henkilön tulotasosta. Me Vasemmistossa uskomme että terveydenhoitoon ei hakeuduta aiheetta. Hoitoon hakeutumisen lykkääminen aiheuttaa sekä yksilölle että yhteiskunnalle ongelmia.

Terveyskeskusmaksu ei ole merkittävä tulonlähde kunnille. Vain muutama prosentti kustannuksista katetaan maksuilla. Pienituloisten ja pitkäaikaissairaiden palvelumaksujen poistaminen on myös KELA:n tutkimusraportin mukaan rahoitusjärjestelmän tehokkaimpia keinoja vähentää eriarvoisuutta.

Kirkkonummella 23.3.2017

Kunnanvaltuutettu

Irja Bergholm

 

Uudenmaan Vasemmistoliitto lyttää kilpailukykysopimuksen:
Työntekijät maksavat taas kaiken
Uudenmaan Vasemmistoliiton mielestä viikonloppuna neuvoteltu kilpailukykysopimus tarkoittaa, että vastuu Suomen kilpailukykyongelmista kaadetaan pelkästään työntekijöiden kannettavaksi ja maksettavaksi.
Tähän liittyvät työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen nostaminen palkansaajilta ja keventäminen työnantajilta sekä sosiaaliturvamaksun alentaminen kaikilla työnantajilla. Lisäksi työajan pidentäminen ja julkisen sektorin lomarahojen leikkaus 30 prosentilla tarkoittavat todellisuudessa palkanalennuksia. Ne koskevat aivan erityisesti kuntien pienipalkkaisia, naisvaltaisia aloja.
Uudenmaan Vasemmistoliitto kysyy, onko Suomen kilpailukyky todella kiinni siitä, että esimerkiksi poliisit, opettajat, sairaanhoitajat ja kunnan siivoojat saavat liikaa lomarahaa? Mikäli sopimus hyväksytään, siitä pitää tehdä sukupuolivaikutusten arviointi.
Järjestö kiinnittää huomiota myös siihen, että työnantajapuoli ei joudu tekemään käytännössä mitään myönnytyksiä. Suomalaisilla pörssiyhtiöillä onkin varaa maksaa omistajilleen osinkoa massiiviset 11 miljardia euroa.
Uudenmaan Vasemmistoliitto haluaa työehtosopimuksien toimivan paikallisen sopimisen perälautana. Sopimukset perinteisesti määrittelevät eri alojen vähimmäisehdot ja mikäli näitä ei sopimuksin turvata, viedään työntekijöiltä mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään, mikäli esimerkiksi palkkoja päästään paikallisesti sopimaan nykyistä alakohtaista vähimmäistasoa pienemmiksi.
Mikäli paikallista sopimusoikeutta lähdetään muuttamaan, pitää myös työnantajapuolen olla valmis myönnytyksiin ja sopimusoikeuden parantamiseen työpaikkatasolla, esimerkiksi siirtämällä työehtosopimuksien tulkintaoikeuden työntekijäpuolelle.
Uudenmaan Vasemmistoliitto vetoaakin SAK:n jäsenliittoihin ja niiden vasemmistoryhmiin, jotta kilpailukykysopimusta ei hyväksytä. Järjestö kehottaa myös liittojen aktiiveja osallistumaan hallituksen leikkauspolitiikan vastaiseen Joukkovoima – liikkeeseen.

Lisätietoja:
Auli Herttuainen
Uudenmaan Vasemmistoliitto
puheenjohtaja
040 153 0150

Keskusta myi julkiset palvelumme alueiden määrällä
Kirjoitettu 7.11.2015 – Eduskuntaryhmä & – Aino-Kaisa Pekonen, Kansanedustajat. Muokattu 07.11.2015.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen on todella pettynyt yön aikana syntyneeseen sote-malliin. Pekosen mukaan se, että Keskusta ja Kokoomus ovat molemmat saaneet läpi itselleen tärkeät tavoitteet, on johtanut epätasapainoiseen ja toimimattomaan malliin. Keskustan tavoite oli sote-alueiden suuri lukumäärä ja Kokoomuksen tavoitteena on palveluiden yksityistäminen.
– Kokoomus on ollut ainoa puolue, joka on vaatinut Suomeen raha seuraa potilasta -mallia. Miten voi olla mahdollista, että Keskusta nyt myi julkiset sosiaali- ja terveyspalvelumme yksityisille firmoille sote-alueiden määrällä? Ja miksi ihmeessä Perussuomalaiset ovat suostuneet tähän? Heille kun vielä eilen aamulla oli tärkeää, ettei palveluitamme tarjoa isot kansainväliset firmat, Pekonen ihmettelee.
Raha seuraa potilasta -malli on käytössä Ruotsissa. Pekosen mukaan kokemuksista ei ole Suomessa kerrottu kaikkea.
– Naapurimaassa raha seuraa potilasta -malli on kasvattanut terveys- ja hyvinvointieroja. Tätäkö hallitus tavoittelee Suomeenkin? Me emme voi sitä kannattaa, Pekonen sanoo.
Yöllä saatujen tietojen mukaan sote-alueita perustetaan 15 ja itsehallintoalueita 18. Aiemmin on jo kerrottu, että erityisvastuualueita tulisi viisi.
– Alueiden lukumäärää olennaisempi kysymys on, millä tasolla rahat ja päätöksenteko ovat. Vasemmistoliiton mallissa itsehallintoalueilla on demokraattisesti valitut valtuustot ja verotusoikeus.
Hallituksen sorvaama malli esitellään tarkemmin maanantaina. Pekosen mukaan silloin esiteltävät yksityiskohdat voivat vielä ratkaista mallin onnistumisen.
– Miten mallissa on huolehdittu siitä, että yksityiset palveluntuottajat maksavat veronsa Suomeen? Miten estetään palveluiden keskittyminen rikkaille alueille? Miten taataan tasavertaiset palvelut kansalaisille? Erittäin vakavia asioita on vielä auki kansalaisen ja koko Suomen talouden näkökulmasta, Pekonen sanoo.
– Sote-uudistusta on väännetty vuosikausia. Tarpeellisen uudistuksen tavoitteena oli kaventaa terveyseroja ja hallita kustannuksia. Tämä malli näyttää vesittävän molemmat tavoitteet.
Lisätietoja: Aino-Kaisa Pekonen, 050 512 0119