Kirkkonummen Vasemmisto

Aloite esteettömän luontoreitin rakentamiseksi Linlon saareen

Jokaisella ihmisellä on yhdenvertainen oikeus luonnossa liikkumiseen sekä luontosuhteen luomiseen ja sen ylläpitämiseen. Esteetön luontoreitti antaa mahdollisuuden luontoliikuntaan toimintakykyyn katsomatta. Kirkkonummen kunta on hankkinut Linlon saaren kuntalaisten virkistyspaikaksi. Saareen rakennetaan kunnan toimesta parhaillaan siltaa esteetöntä liikkumista ajatellen.

Esteettömyys loppuu valitettavasti välittömästi sillan yli päästyä. Linloon saari ei kokonaisuudessaan ole Natura-aluetta. Ehdotan että kunta alkaisi suunnitella Linlon saareen luontoreittiä, joka soveltuisi myös liikuntarajoitteisille. Esteettömän luontoreitin rakentamisessa voisi alkuvaiheessa olla kysymys noin 1 -2 km reitistä, johon luonnollisesti kuuluisi mm. esteetön grillipaikka ja käymälä.

Irja Bergholm Vasemmisto

 

Motion om byggande av en framkomlig naturrutt på ön Linlo

Alla har jämlik rätt till att röra sig i naturen och skapa en relation till naturen och upprätthålla den. En framkomlig naturrutt gör det möjligt för var och en att röra sig i naturen oberoende av funktionsförmågan. Kyrkslätts kommun har skaffat ön Linlo till rekreationsplats för kommuninvånarna. För tillfället låter kommunen bygga en bro till ön för att vägen dit ska vara framkomlig.

Tyvärr upphör framkomligheten genast då man kommit över bron. Hela ön Linlo är inte Natura-område. Jag föreslår att kommunen skulle börja planera naturrutter på Linlo som också lämpar sig för personer med rörelsenedsättning. Under det första skedet av byggandet av en framkomlig naturrutt kunde det vara fråga om en rutt på ungefär 1-2 km med bl.a. en framkomlig grillplats och utetoalett.

Irja Bergholm Vänstern

Kirkkonummen Vasemmistossa sinulla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan juuri sinua kiinnostaviin asioihin. Onko sinulla ajatuksia siitä, mitä esimerkiksi terveys-, varhaiskasvatus-, koulu- tai ikäihmistenpalveluissa pitäisi muuttaa? Onko sinulle tärkeää ottaa luonnon monimuotoisuus mukaan päätöksentekoon? Miten voidaan maankäytön osalta tukea eheää yhdyskuntarakennetta? Kuinka joukkoliikennettä tulee edistää jotta sujuva liikkuminen olisi mahdollista kaikille?
Näihin ja moniin muihin teemoihin on sinulla mahdollisuus päästä vaikuttamaan meidän kanssamme.

Lähde rohkeasti ehdokkaaksi. Yhdessä olemme enemmän kuin yksin.”

Puheenjohtaja
Kari Hujanen

Ilmoittaudu ehdokkaaksi vapaamuotoisella sähköpostilla kari [dot] hujanen [at] aalto [dot] fi

Kirkkonummen kunta on säästöjä etsiessään lopettamassa Veikkolan kirjastoa ja Masalan kirjastosta on tarkoitus tehdä ns. omatoimikirjasto. Kuitenkaan kirjastoauto ja omatoimikirjasto eivät voi korvata kirjastoa, jossa on palveluita.

Kirjastot ovat paljon muutakin kuin kirjojen lainaamista. Ne toimivat kokouspaikkoina, niissä pidetään pienimuotoisia musiikkitilaisuuksia, kirjailijatapaamisia, digineuvontaa jne. Kirjastot ovat muodostuneet meille toiseksi olohuoneeksi, joihin voi mennä oppimaan ja rentoutumaan.

Kirkkonummelaiset ovat kunnan tekemissä kyselyissä olleet tyytyväisiä kirjastojen palveluihin. Kirjastot ovat paikkoja joissa viihdytään, jossa sisällöllä on merkitystä.

Tuomo Tiitinen
Sivistys- ja vapaa-aika lautakunnan jäsen (Vas)

Kirkkonummen taloustilanne on ollut huolestuttava jo pitkään, koska verotulot eivät enää kata juoksevia kuluja. Olemme joutuneet tekemään massiivisia investointeja esimerkiksi edelleen kesken olevaan hyvinvointikeskukseen. Koronapandemia ja siitä johtuvat lisävaikutukset talouteen eivät siis olisi voineet sattua huonompaan aikaan kuntamme koululaisten kannalta. Joudumme samaan aikaan kriisinhallinnan kanssa punnitsemaan massiivisia rakennusurakoita, joita on edessä lähes jokaisessa koulukeskuksessamme. Kiireellisimmät urakat ovat Nissnikun, Gesterbyn ja Kirkkoharjun kouluissa, joissa on opiskeltu parakeissa jo jonkin aikaa. Opettajat ja oppilaat ansaitsevat ja tarvitsevat terveitä tiloja, joissa työskennellä. Kunnalla on velvollisuus ne järjestää.

Se velka, jonka joudumme näitä hankkeita varten ottamaan on investointi tulevaisuuteen, investointi lapsiimme. Me voimme valita jätämmekö heille velkaa rahana vai velkaa sairaana ja vajavaisena rakennuskantana. Kun projektit toteutetaan elinkaarihankkeina, niiden suurimmat kustannusvaikutukset toteutuvat vasta kymmenien vuosien päästä. Lapsien määrän ennustetaan vähenevän Kirkkonummella tulevina vuosina, eivätkä homekoulut paranna tätä näkymää. Etätyömahdollisuuksien lisääntyessä perheillä on enemmän varaa valita mihin he asettuvat asumaan. Siinä kisassa emme voita, jos voimme tarjota vain sisäilmaongelmaisia tai ahtaita ja pedagogisesti toimimattomia tiloja. 

Samaan aikaan, kun kuntapäättäjät pohtivat raha-asioita, pohtivat siis opettajat ja oppilaat pedagogisia suunnitelmia uusia kouluja varten. Meillä on suunnitteilla upeita nykyaikaisia kaksikielisiä kampuksia, sekä peruskouluille että lukioille. Opettajat ovat tehneet massiivisen ja hienon ponnistuksen etäopetuksen ja -opiskelun ohessa. Nämä koulukentän asiantuntijat ansaitsevat tulla kuulluksi. 

Kaikki kyllä ymmärtävät, että tässä tilanteessa ihan jokaista toivetta ei voida toteuttaa. Kirkkonummen talous ei kuten sanottu ole vakaalla pohjalla ja se asettaa rakentamiselle rajoituksia. Kuitenkin velkaa näihin rakennushankkeisiin on otettava ja se velka pitää ajatella investointina ja samalla taloutta elvyttävänä toimena. 

Me Kirkkonummen Vasemmistossa emme hyväksy kouluhankkeiden jaksottamista tai laajamittaista karsimista. Ei voi olla niin, että se työ, mitä on yhteistyönä monen koulun välillä tehty, sivuutetaan tai hyödynnetään vain murto-osin. Modernit ja terveet tilat ovat myös valtti, kun taistelemme muuttoliikenteestä muiden Kuuma-kuntien kanssa. Terve koulu on jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeus. 

Kati Kaihlaranta & Katja Ylisiurua

Kirkkonummen Vasemmisto

Uudenmaan Vasemmistoliitto: Suomen metsätaloudessa lisättävä metsän jatkuvaa kasvatusta

Uudenmaan Vasemmistoliitto on Kirkkonummen Vasemmiston eduskuntaehdokkaan Teija Virtamo-Tiiskan aloitteesta ottanut kantaa metsän jatkuvan kasvatuksen puolesta.

Metsän jatkuva kasvatus on paitsi ympäristöystävällisempää, jopa taloudellisesti kannattavampaa kuin avohakkuuseen ja viljelyyn perustuva jaksollinen kasvatus. Metsänomistaja saa tuottoa avohakkuuta useammin, koska yläharvennukset suoritetaan 15–25 vuoden välein eikä metsän päätuloa tarvitse odottaa 80 vuotta. Kalliita investointeja maan muokkaukseen, taimiin, istutuksiin ja taimikon hoitoon ei tarvita. Tuottoisimpia kuitu- ja tukkipuumittaa lähestyviä puita ei alaharvennuksen tavoin poisteta, vaan niille lisätään yläharvennuksin tilaa vankistua ja kasvaa. Näin saadaan laadukkaampaa ja arvokkaampaa tukkipuuta.

Työllisyys paranee ja vientitulot lisääntyvät, kun puun jalostusarvo kasvaa siirryttäessä sellumassan tuotannosta korkealaatuisen sahapuun ja siitä valmistettujen tuotteiden tuotantoon. Metsänomistajien kantorahatulojen kasvaessa maaseutu pysyy elinvoimaisempana ja asutumpana. Metsien taloudellista tuottoa voi myös lisätä nopeasti hyödyntämällä niitä hyvinvointipalveluissa, matkailussa ja liikunnassa.

Luonnon ja ilmaston kannalta jatkuvassa kasvatuksessa on monia etuja avohakkuisiin perustuvaan metsätalouteen verrattuna. Metsä pysyy erirakenteisena muistuttaen luonnonmukaisen metsän rakennetta ja sen virkistys- ja maisema-arvot säilyvät. Mikä tärkeintä, jatkuvassa kasvatuksessa metsän ekosysteemi ei tuhoudu, jolloin eliölajien elinympäristöt sekä luonnon monimuotoisuus säilyvät paremmin. 

Sen sijaan avohakkuut tuhoavat hakkuualueen metsäekosysteemin lähes täysin. Tällä hetkellä metsäluontotyypeistä uhanalaisia on 76 % ja metsälajeista lähes tuhat. Metsätalous on suurin yksittäinen syy sekä metsäluontotyyppien että metsälajien uhanalaisuuteen, koska se on pirstonut metsät pienemmiksi sekä muuttanut niiden ikärakenteita, puulajisuhteita ja lahopuun määrää.

Jatkuvan kasvatuksen metsät ovat monimuotoisuutensa takia vähemmän alttiita ympäristötuhoille ja sopeutumiskykyisempiä ilmaston muutoksissa. Peitteinen metsätalous edellyttää vähäisempää maanmuokkausta ja turvaa siten metsien maaperän hiilivarastoja sekä vähentää ympäröivien vesialueiden pilaantumista erityisesti turvemailla. Laskelmien mukaan myös hiilitase ja hiilivarastot ovat jatkuvapeitteisessä metsätaloudessa suuremmat.

Vuoden 2014 uudessa metsälaissa erirakenteisen metsän hakkuut tulivat sallituiksi. Jatkuva kasvatus ei kuitenkaan ole merkittävästi lisääntynyt, vaikka niin metsänomistajat kuin yleensäkin suomalaiset suhtautuvat siihen valtaosin myönteisesti. Viimeistään kun valtion metsiä koskeva Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite tulee eduskuntakäsittelyyn, eduskunta joutuu ottamaan kantaa jatkuvan metsänkasvatuksen menetelmään. Samalla voitaisiin ulottaa avohakkuukielto koskemaan myös yksityisomistuksessa olevia metsiä. Vähintäänkin metsän jatkuvaa kasvatusta voitaisiin lailla edistää metsälain muutoksen yhteydessä. Metsän jatkuvan kasvatuksen menetelmän koulutusta ja neuvontaa tulee tehostaa ja parantaa metsäalan oppilaitoksissa sekä neuvontajärjestöjen kuten Suomen Metsäkeskuksen toimesta.

Kirkkonummen Vasemmisto ry

Puheenjohtaja

Kari Hujanen